Vasemmistoliiton vuosi sitten perustetun maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Kyllönen vastaa muutamaan usein kuultuun maahanmuuttoon liittyvään väitteeseen ja kysymykseen.
”Ulkomaalaiset vievät työpaikkamme.”
Perustuslaki suo ulkomaalaiselle mahdollisuuden työskennellä Suomessa.
Tätä väitettä ihmettelen, koska suurin osa turvapaikanhakijoista on työttömänä. Monella turvapaikanhakijan status jo estää työn hakemisen. Lisäksi maahanmuuttajat yleensä työllistyvät töihin, joihin on pitkään haettu tekijöitä. Koulutettujen maahanmuuttajien on vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä jo kielitaitovaatimusten vuoksi.
Tässäkin kannattaa muistaa, että perustuslaki suo ulkomaalaisella mahdollisuuden työskennellä Suomessa ja EU:ssa saa liikkua vapaasti.
Sen sijaan sitä pitää pohtia, onko maamme valvontakoneisto ajan tasalla eli pystytäänkö turvaamaan, että Suomeen ei muodostu laajoja halvan työvoiman markkinoita. Nyt niitä jo näkyy rakennus-, metalli- ja kuljetusalalla.
Tuleekin ihmetelleeksi, kenellä on intressi pitää yllä harmaata taloutta. Ilmeisesti maan hallituksella, joka ei laita järjestelmää kuosiin, vaikka ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa. Sen sijaan hallitus ottaa tietoisen riskin, että muukalaisviha lisääntyy, kun koetaan,e ttä ulkomainen halpatyövoima vie työpaikat.
”Ulkomaalaiset poimivat marjamme.”
Varsinkin Pohjois-Suomessa tästä ollaan vihaisia. Se on ymmärrettävää, koska kaupallisen marjanpoiminnan pelisäännöt puuttuvat.
Keskustelusta on unohtunut pohtia sitä, kuinka kaupalliseen poimintaan tuotujen ihmisten kohdalla noudatetaan työelämän sääntöjä. On ollut tapauksia, joissa on lipsuttu jopa ihmiskaupan puolelle, ja ne on kyettävä kitkemään pois.
”Ankkurilasten avulla keplotellaan isoja perheitä Suomeen.”
Yksin tulevat lapset ovat turvapaikanhakijoiden haavoittuvin ryhmä. Tilastot osoittavat, että eniten alaikäisiä tulee konfliktien kiusaamista maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta.
Se, että lapset tavallaan heittäisivät verkot ja vetäisivät ison porukan perässään, ei pidä paikkansa. Viime vuonna maahanmuuttovirasto löysi perustelut antaa turvapaikan 250 yksin tulleelle lapselle. Useimpien perheitä ei pystytä tavoittamaan, sillä iso osa on kuollut tai kadonnut. Tietysti on myös tapauksia, joissa on väärinkäytöstä.
”Miksi venäläinen ja egyptiläinen mummo lähetetään takaisin lähtömaahan?”
Suomalaisen lainsäädännön takana on suomalainen perhekäsitys, jossa edes isovanhemmat eivät kuulu perheeseen. Niinpä heille ei ole oikeutta oleskelulupaan perheen yhdistämiseksi. Monessa maassa perhe käsitetään toisin, jo Venäjällä isoäiti kuuluu perheeseen ja hänestä tulee huolehtia.
On kansalaisten oikeustajun vastaista, että heiveröisiä mummoja karkotetaan samaan aikaan, kun toistuvasti rikoksiin syyllistyneitä ei saada ulos maasta. Ikääntyvässä Suomessa tämä on kuitenkin haasteellinen kysymys.
”Maahanmuuttaja saa paremman sosiaaliturvan kuin suomalainen.”
Väite perustuu ajatukseen, että Suomeen tullaan toimeentulotuen vuoksi. Pohjoismaisella vertailulla on todisteltu Suomen olevan ylettömän antelias, mutta silti Ruotsiin menee Suomeen verrattuna viisinkertainen määrä turvapaikanhakijoita ja Norjaan lähes yhtä paljon.
Suomessa on yhä voimassa perustuslaki, jonka mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään turvaan ja huolenpitoon. Se koskee niin turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisia.
Lisäksi tammikuun alusta turvapaikanhakijoille rahana maksettava toimeentulotuen perusosa on 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla. Aiemmin ero oli kymmenen prosenttia.
Näitä asioita säätelevät Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset, EU:n turvapaikkadirektiivi ja Suomen laki.
uutiskirje 
