Vain pieni osa yrityksistä ja julkisista organisaatioista on selvinnyt talouskriisistä ilman mitään toimenpiteitä. Työmarkkinajärjestöjen johtajien ja alan tutkimuslaitosten Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö selvitti, miten taantuma on vaikuttanut työpaikoilla ja miten niillä on rakennettu eväitä tulevaisuuteen.
Yritysten ja julkisten organisaatioiden johtajilta saatiin 1500 vastausta, joiden mukaan säästökuurit olivat yleisimpiä valtiolla ja yrityksissä. Yrityksissä, kunnissa ja seurakunnissa oli kuitenkin satsattu hieman useammin toiminnan kehittämiseen kuin säästöihin.
Viidesosassa kyselyyn vastanneista yrityksistä tuotanto oli pudonnut enemmän kuin viidesosan ja niissä säästötoimet korostuivat kehittämistoimiin verrattuna. Julkisella sektorilla taantuma puri viipeellä, minkä vuoksi alan vastaajista kolme neljäsosaa sanoi, ettei taantuma ole vaikuttanut palvelutuotannon määrään tai laatuun eikä tehtyihin työtunteihin tai henkilöstön määrään.
Työelämän laatu ei ollut tärkeä
Niissä yrityksissä, joissa tuotanto oli laskenut, pidettiin tärkeimpinä toimina uudelleenorganisointia ja toimintatapojen kehittämistä, satsauksia myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisen toiminnan laajentamista. Työelämän laatua ja työhyvinvointiakin oli parannettu, mutta sitä ei pidetty merkittävänä asiana.
Kunnissa vastaajat pitivät tärkeimpinä toimina uudelleenorganisointia, verkottumista, tietotekniikan hyödyntämistä ja avainhenkilöiden sitouttamista. Valtiolla suurimpana toimenpiteenä nähtiin panostukset esimiesten osaamiseen.
Palkankorotuksista ei tingitty
Taantuman pahimmin röykyttämissä yrityksissä lomautukset, irtisanomiset ja yleinen kulukuri olivat merkitykseltään suurimmat toimenpiteet. Niitä oli käytetty lähes kaikissa näissä yrityksissä.
Vähemmällä selvinneissä yrityksissä lomautuksien ja irtisanomisten merkitystä pidettiin enää kohtalaisena ja niitä oli käytetty vähemmän. Yleinen kulukuri oli niissä samoin kuin valtiolla ja kunnissa tärkein toimenpide.
Kunnissa ja valtiolla yleisin henkilöstöön kohdistuva toimenpide oli se, että ei palkata eläkkeelle lähtevän tilalle uutta ihmistä. Lomautuksia oli käyttänyt 13 prosenttia kuntavastaajista. Lomarahojen vaihtoa vapaaseen oli tarjonnut kunnissa vähän alle puolet ja valtiolla yli puolet vastaajista.
Palkoista ja palkankorotuksista tinkiminen oli harvinaista.
Kolme neljäsosaa vastaajista sanoi ottaneensa henkilöstön mukaan suunnittelemaan mahdollisia muutoksia ja kaksi kolmasosaa sanoi, että muutokset on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä johdon ja henkilöstön kesken. Pienimpiä osuudet olivat valtiolla, suurimpia niissä yrityksissä, joissa tuotanto oli noussut.
uutiskirje 
