Valtiovarainministeriöön nimitettiin vihdoin uusi kansliapäällikkö. Juha Majanen nousi niin sanotusti kalifiksi kalifin paikalle, kun hän astui Martti Hetemäen saappaisiin.
Teknokratiaa rakastavassa Suomessa Majasen nimitystä luonnehdittiin äärimmäisen tärkeäksi. Sitä se toki on, koska valtiovarainministeriö on noussut täysin omaan kerrokseensa ministeriöiden keskuudessa. Nyt Majanen johtaa tätä ”valtiota valtiossa”.
Majasen ensimmäiset kommentit nimityksen jälkeen olivat rakentavia. Hän ei vaatinut leikkauslistoja, vaan hän vaati ensin koronakriisin romuttaman talouden korjaamista. Toki heti perään tuli kommentti, että pian edessä saattaa olla myös leikkauksia.
Ilahduttavaa oli myös ilmastokriisin ja vihreän siirtymän mainitseminen. Valtiovarainministeriö sai runsaasti kritiikkiä, kun helmikuussa julkaistussa raportissa ei mainittu ilmastokriisiä. Nyt mainittiin, mutta on hyvä kysymys, olisiko mainittu ilman kovaa kritiikkiä.
Samalla on lisättävä, että Majasen puheissa ei kuulunut riittävällä tavalla tilanteen vakavuus. Ilmasto sai maininnan mutta luontokato ei.
Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Hiilineutraalista yhteiskunnasta ei ole mitään iloa, jos samaan aikaan on hävitetty muun elämisen edellytykset. Ja näin on tällä hetkellä käymässä.
Liikakalastus, metsien tuhoaminen, saasteet sekä tehomaatalous ovat ajureina käynnissä olevassa sukupuuttoaallossa. Ilmastokriisi on toki osa tätä muutosta.
Tämän vuoksi valtiovarainministeriön korkeimpien virkamiesten puheissa tulisi kuulua myös huoli luonnosta. Julkisen talouden vakaus on toki tärkeää, mutta ei siitäkään ole iloa elottomalla maapallolla.
Sanottakoon vielä lopuksi, että nimitysprosessista ei voi jakaa tyylipisteitä. Alun alkaen valtiovarainministeriötä hallitseva keskusta yritti ajaa Hetemäen paikalle Päivi Nergiä, jota erityisesti vasemmistoliitto ja SDP vastustivat. Niiden onneksi Nerg kompuroi viime hallituskauden sote-viesteihinsä. Kun ”kuka vain paitsi Päivi Nerg” ei kelvannut haun uudelleen avaamisen ehdoksi, keksittiin perusteeksi koronapandemia.
Laillista se varmaan on, mutta huono maku tuollaisesta jää. Olkoonkin, että lopputulos voi olla hyvä.
Päätoimittaja
uutiskirje 