SAK:n päälakimies Timo Koskinen tyrmää Björn Wahlroosin ajatukset vahingonkorvauksista työtaistelun seurauksena.
Wahlroos kummasteli alkuviikosta MTV3:n haastattelussa, ”miksi ammattiyhdistysliike ei ole koskaan korvausvelvollinen mistään tuottamastaan tappiosta tai menetyksestä”.
Häntä haastateltiin metsäyhtiö UPM:n hallituksen puheenjohtajana. Wahlroos väitti ahtaajien lakon haitanneen metsäteollisuutta ”hyvin paljon”.
Koskinen huomauttaa, ettei Suomen perustuslaissa ja kansainvälisessä laissa taatun lakko–oikeuden käyttäminen voi lähtökohtaisesti johtaa mihinkään vahingonkorvausoikeuteen. Kysymys aiheutuneesta vahingosta on hänen mukaansa erittäin monimutkainen.
– Entäpä vuonna 2005, jolloin metsäteollisuus seisoi työnantajien työsulun seurauksena viikkokausia. Ei niiden vahinkojen korvaamisesta pidetty mitään ääntä. Vahingot olikin aiheutettu itse. Olisiko työntekijöiden pitänyt ryhtyä puhumaan vahingonkorvauksista?
Kahden osapuolen toimintaa
Koskinen katsoo, että jos joku toimitus jää nyt lakon vuoksi suorittamatta, mutta hoidetaan jonkun ajan kuluttua, ei siitä aiheudu vahinkoja. Imago ja luotettavuus voivat tilapäisesti kärsiä.
– Työehtosopimusneuvottelut ovat kahden osapuolen toimintaa, eikä toisen osapuolen niskaan voida kaataa kaikkea, hän sanoo.
Kun metsäyhtiöt ovat pitäneet eniten ääntä ahtaajien lakon aiheuttamista menetyksistä, Koskinen huomauttaa, että keskeisen satamaoperaattorin Stevecon suurimpia omistajia ovat UPM ja Stora Enso.
– Ne ovat toisen neuvotteluosapuolen taustavoimia, ja voivat myötävaikuttaa siihen, miten neuvottelut edistyvät tai eivät edisty. Jos haluttaisiin edistystä, satamapuolen taustavoimilla olisi siihen mahdollisuuksia.
Perustuslailla taattu oikeus
Koskinen korostaa työtaisteluoikeuden merkitystä. Se on Suomessa kytketty osaksi perustuslaissa kansalaisille taattuja oikeuksia. Se on myös kansainvälisen oikeuden tunnustama kansalaisoikeus.
– Jos työtaisteluoikeutta rajoitettaisiin tai se poistettaisiin, työmarkkinaosapuolten välinen tasapaino katoaisi kokonaan. Nykyiselläänkin voimasuhteet ovat pahasti epätasapainossa, Koskinen sanoo.
uutiskirje 
