– Elämäni on muuttunut, sillä kouluopetus on antanut minulle jotain, mitä odottaa joka päivä. Toivon, että tulevaisuudessa voin auttaa yhteisöäni ja maatani tiedolla , jota nyt pakolaisaikanani saan koulusta, eteläsudanilainen Chuol Nyakoach, 18, sanoo.
Etiopialaisessa Nguenyyielin pakolaisleirissä elävä Chuol on kiitollinen, että on voinut jatkaa koulunkäyntiään pakolaisleirissä huolimatta kokemastaan traumasta. Oppiminen antaa hänelle syyn nousta ylös aamulla. Koulunkäyntimahdollisuuden on järjestänyt kriisialueiden kouluoloja kohentava YK:n rahasto Education Cannot Wait (ECW).
– Arvostan paljon kaikkea, mitä on tehty kaltaisteni pakolaislasten eteen. ECW:n työn ansiosta olemme lähes kahden vuoden ajan saaneet käydä koulua turvallisessa ympäristössä, Chuol kiittää.
140 000 lasta kouluun
Nguenyyiel on Etiopian Gambellan alueen suurin pakolaisleiri. Siellä on noin 82 000 eteläsudanilaista pakolaista, jotka vuonna 2016 pahentunut konflikti on ajanut kodeistaan.
YK:n pakolaistoimiston mukaan 68 prosenttia leirissä elävistä pakolaisista on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden pitäisi saada jatkaa koulunkäyntiään.
Helmikuussa 2020 käynnistettiin kolmivuotinen ECW:n hanke, jolla pyritään antamaan koulunkäyntimahdollisuus 746 000:lle lapselle. Hankkeella yritetään auttaa yhteisöjä, jotka ovat jääneet eniten jälkeen väkivallan, kuivuuden, pakolaisuuden tai muiden kriisien tähden.
Vuodessa ECW:n rahoitus on auttanut 140 000 pakolaislasta kouluun Gambellan ja Benishangul Gumuzin alueilla. Rahoilla on rakennettu ja kunnostettu koulurakennuksia, annettu apurahoja, hankittu opetustarvikkeita ja leikkikaluja sekä koulutettu ja palkattu opettajia. Koululaisista 38 prosenttia on tyttöjä.
Tuhansia suljettuja kouluja
Huhtikuussa ECW ilmoitti järjestäneensä miljoonan dollarin (832 000 euron) hätärahoituksella koulunkäyntimahdollisuuden 20 000:lle Tigrayn alueen humanitaarisesta kriisistä kärsivälle lapselle ja nuorelle. 1,4 miljoonan tytön ja pojan arvioidaan jääneen alueella vaille opetusta.
Tigrayn alueella on väkivallan takia suljettu tuhansia kouluja, joista monissa asutetaan kotiseudultaan pakenemaan joutuneita perheitä. Yhdeksän edeltävän kuukauden aikana kouluista häädettiin 26 miljoonaa koululaista koronarajoitusten takia.
– Ilman jatkuvan koulunkäynnin tarjoamaa suojaa kriisin aikana tytöillä on kohonnut riski joutua seksuaalisen väkivallan, raskauden, lapsiavioliiton ja muiden julmuuksien uhriksi. Pojat altistuvat asejoukkioihin värväykselle ja jotkut pakotetaan lapsityöhön. Ilman välitöntä tukea he ovat vaarassa jäädä pysyvästi koulun ulkopuolelle ja kadottaa tulevaisuutensa, ECW:n johtaja Yasmine Sherif painottaa.
Koko yhteisö hyötyy
Chuol uskoo, että koulunkäynnin jatkuminen on auttanut monia hänen kaltaisiaan pakolaislapsia tulemaan toimeen kokemiensa traumojen kanssa.
– ECW:n työ ei ole muuttanut vain minua ja muita pakolaislapsia, vaan koko pakolaisyhteisöä. Se on antanut lapsille mahdollisuuden unohtaa, mitä heille kotimaassa tapahtui, ja samalla hankkia hyödyllisiä taitoja, Chuol sanoo.
Etiopian Unicefin koulutusohjelman päällikkö Shumye Molla selittää, miksi koulunkäynnin jatkuminen on ollut elintärkeää kriisien kurittamille lapsille.
– Koulu tarjoaa heille ympäristön, jossa leikkiä, oppia, olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja opetella elämäntaitoja. Se edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä, kokonaisvaltaista kasvua. Kodeistaan tempaistuille lapsille koulu antaa tietoa ja taitoja, joilla avata paremman tulevaisuuden mahdollisuus, Molla sanoo.
– Siellä missä pakolaislapset jakavat koulupalvelut isäntäyhteisöjen lasten kanssa, he saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden solmia sosiaalisia suhteita paikallisten kanssa. Se vahvistaa rauhallista rinnakkaineloa ja sopeutumista, Molla lisää.
Kaksikymppisen Wie Chutin kaltaisille leiriläisille pakolaisuus on paradoksaalisesti ollut onnenpotku. Hän uskoo saavansa pakolaisleirillä parempaa oppia kuin kotona Etelä-Sudanissa.
– Etelä-Sudanissa meillä ei ollut mitään oikeita koulutarpeita, kun taas täällä saamme opetusmateriaaleja ja opimme enemmän. Kehitämme taitojamme ja myönteistä elämänasennetta. Me haluamme jatkaa opiskelua, sillä koulutus tuo mielenvoimaa ja työntää meitä eteenpäin, Chut sanoo.
lehti 