Huomasiko joku? Luottoluokittajat kävivät Suomessa! Luottoluokituslaitos Fitch antoi viime viikonloppuna raportin Suomesta ja piti samalla luottoluokituksen aiemmalla tasolla eli toiseksi parhaana. Suomen talouden näkymät ovat Fitchin mukaan vakaat.
Uutisissa raportti kuitattiin nopeasti, eikä se herättänyt kovinkaan paljon keskustelua edes mikroblogipalvelu Twitterissä. Keskustelussa raporttia käytettiin pääosin omien näkemysten vahvistamisessa, sanoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
– Näkemykset ovat hajautuneet sen mukaan onko tämä hyvä vai huono asia, että näkymät ovat vakaat. He, jotka ovat hyvin kriittisiä tämän hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan, ovat povanneet koko ajan, että nyt luottoluokitus tulee laskemaan tämän talouspolitiikan seurauksena. Siellä on pettymys, että näin ei käynyt.
”Luottoluokittajien valta on pienentynyt”
– Toisella puolella voi sanoa, että talouspolitiikkaa on juuri oikeanlaista, ja kriisin aikana pitääkin harjoittaa elvyttävää finanssipolitiikkaa. Voi sanoa, että ei sekään puoli ole täysin voittanut – itse lukeudun jossain määrin tälle puolelle. Ei luottoluokitus koronakriisin seurauksena noussut, mikä olisi ollut toki ihme.
Lainà huomauttaa, että luottoluokittajien rooli on pienentynyt huomattavasti esimerkiksi eurokriisin ajoista. Kymmenen vuotta sitten esimerkiksi Suomen hallitusohjelmassa oli yhtenä tavoitteena luottoluokituksen säilyttäminen.
– Osittain siihen on varmasti vaikuttanut EKP:n erittäin mittavat osto-ohjelmat, jolloin valtionvelan korkotaso on keskuspankin hyppysissä, eikä niinkään luottoluokittajan tai sijoittajien hyppysissä.
– Luottoluokittajien valta on pienentynyt, samoin talouspolitiikan yleinen mielenkiinto luottoluokittajia kohtaan.
Laitosten synkkä menneisyys
Valtioiden luottoluokituksia tekee kolme yritystä. Fitchin lisäksi luottoluokituksia valtioille antavat Moody’s ja Standard & Poor’s.
– Ne ovat rahoitusmarkkinatoimijoita. Niiden tehtävä on tehdä voittoa, ja tietysti ne pyrkivät edistämään omaa asemaansa. Se ei tietenkään aina ole täysin ristiriidatonta, Lainà tiivistää.
Luottoluokittajat käyttävätkin Lainàn mukaan myös valtaa. Niiden suositukset voivat sisältää sellaisia uudistuksia kuin luottoluokittajat itse toivovat.
Yksi kysymys liittyy myös näiden laitosten luotettavuuteen.
– Eihän näiden luottoluokittajien track record kauhean mairitteleva ole. Ennen globaalia finanssikriisiä ne antoivat vielä vahvinta kolmen A:n luottoluokitusta asuntoluottoihin liittyville johdannaisille. Aika pian siitä alkoi romahdus asuntomarkkinoilla.
Ja maailmantalouden romahdus alkoi juuri näistä johdannaisista, ja ilman valtioiden voimakkaita toimia koko talousjärjestelmän selviäminen olisi ollut uhattuna. Tätä riskiä luottoluokittajat eivät kyenneet – tai halunneet – nähdä.
– Niiden tehtävä oli arvioida asuntoluottoihin liittyvää luottoluokitusta. Selvästikään ne eivät kyenneet sitä tekemään. Miten hyvin ne pystyvät arvioimaan valtioiden tilannetta, se jää aika epäselväksi, Lainà pyörittelee.
Muuri murtui
Lopuksi Lainà pohtii vielä taloudessa tapahtuneita muutoksia. Kuten alkupuolella mainittiin, on EKP ottanut ison roolin velkamarkkinoilla. Suomen valtionvelasta yli 40 prosenttia on Suomen Pankilla.
Luottoluokittajien valta mureni pitkälti, kun EKP:n silloinen pääjohtaja Mario Draghi lupasi puheessaan pankin tekevän kaikkensa euron säilyttämiseksi. Kuuluisa sitaatti päättyi vapaasti kääntäen sanoihin: ”Ja uskokaa minua, se tulee riittämään.”
– Mikä merkitys luottoluokituksella on eurojärjestelmässä, jossa keskuspankki on ryhtynyt hoitamaan sille perinteisesti kuulunutta tehtävää taata valtioiden takaisinmaksukyvyn tilanteessa kuin tilanteessa.
Tämä takaus poisti euroalueen valtioilta aidon riskin maksukyvyttömyydestä, Lainà sanoo.
– Muutos keskuspankin toiminnassa on ollut monta, monta kertaa merkittävämpi valtioiden maksukyvyn kannalta kuin se, minkä luottoluokituksen ne ovat saaneet.
uutiskirje 