Vasemmistoliitto saa varsin hyvän arvosanan pitkän aikavälin tarkastelussa syksyn puoluebarometrissa. 34 prosenttia suomalaisista suhtautuu puolueeseen erittäin myönteisesti tai melko myönteisesti. Viime puoluebarometrista muutos on vähäinen.
Erittäin myönteisesti vasemmistoliittoon suhtautui 11 prosenttia ja melko myönteisesti 23 prosenttia vastaajista. Erittäin kielteisesti puolueeseen suhtautui 33 prosenttia vastaajista. Vielä kielteisemmin vastaajat suhtautuivat vihreisiin ja perussuomalaisiin.
Suurin muutos myönteisessä suhtautumisessa on tapahtunut kokoomuksella. Viime keväästä myönteisesti puolueeseen suhtautuneiden määrä on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan pääministeripuolue SDP:n kohdalla kielteisesti suhtautuneiden määrä on noussut viidellä prosenttiyksiköllä.
”Suomalaiset suhtautuvat tällä hetkellä myönteisimmin SDP:hen ja kokoomukseen. 45 prosenttia ajattelee niistä tällä hetkellä erittäin tai melko myönteisesti.”, Kantar TNS:n tiedotteessa summataan.
SDP:n tulos onkin mittaushistorian neljänneksi paras ja kokoomuksen puolestaan kolmanneksi paras.
Edelleen suosittu hallitus
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen suosio on pudonnut viime keväästä, mutta enemmistö suomalaisista eli 52 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen edelleen hyvin tai melko hyvin tehtävässään.
Toukokuussa 2020 eli ensimmäisenä koronakeväänä hallitus sai koko mittaushistorian parhaimman noteerauksen. Silloin 69 prosenttia vastaajista katsoi hallituksen toimineen hyvin.
Vaikka suosio on laskenut, pitää Sanna Marinin hallitus puoluebarometrin neljää kärkisijaa hallussa. Hallituksen suosiota on mitattu lokakuusta 1991, ja vain Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen syyskuussa 2001 saama arvosana yltää lähelle Marinin hallituksen suosiolukuja. Syyskuussa 2001 47 prosenttia vastaajista sanoi pitävänsä hallituksen toimintaa hyvänä tai melko hyvänä.
Sote-vaalien äänestysinto vähäistä
Puoluebarometrissä kartoitettiin myös äänestysintoa tammikuussa järjestettäviin sote-vaaleihin, joita virallisesti kutsutaan aluevaaleiksi. Vastaajista 43 prosenttia sanoi äänestävänsä varmasti ja 32 prosenttia sanoi luultavasti äänestävänsä.
Yli 70-vuotiaat vastaajat kuuluivat varmimmin äänestävään ryhmään. Hyväosaisuus korreloi myös vahvasti äänestysintoon, tutkimuksesta selviää. Sama ilmiö on havaittu muissakin tutkimuksissa.
Äänestysinto on Kantar TNS:n mukaan eurovaalien luokkaa. Viime eurovaaleissa äänestysprosentti oli 42,7. Vaalit järjestettiin toukokuussa 2019, noin kuukausi eduskuntavaalien jälkeen.
uutiskirje 