Taloudellisella menestyksellä ja taiteella on vahva sidos toisiinsa, väittää valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen tuoreessa kirjassaan Taiteesta ja taloudesta (Palkansaajien tutkimuslaitos, 2010).
Taloudellinen menestys tuo resursseja taiteelle, ja taide puolestaan ruokkii taloudellista menestystä. Korpisen mukaan taiteen tuoma panos on unohdettu kilpailutaloudessa täysin.
Hänen mukaansa nyt olisi korkea aika satsata nuorten taidekasvatukseen ja yleensäkin taiteeseen. Korpinen ei kaipaa lisätunteja peruskouluun. Sen sijaan matematiikan, kuvaamataiteen ja estetiikan opintoja voisi sopivin kohdin yhdistää.
Korpinen havainnoi kirjan julkistamistilaisuudessa kultaisen leikkauksen perusteet matemaattisesti.
– Hyvä taide seuraa kultaista leikkausta alitajuisesti. Leikkaus on havaittavissa myös primitiivitaiteessa esimerkiksi Indonesiassa, hän muistuttaa.
Modernismi saa Korpiselta moitteet kultaisen leikkauksen unohtamisesta. Hänestä ainoastaan arkkitehti Alvar Aalto on ymmärtänyt, mistä on kysymys.
– Parhaimmissa rakennuksissa ja veistoksissa kultainen leikkaus kertautuu. Se näkyy suurissa linjoissa, mutta myös pienissä yksityiskohdissa. Iso osa moderneista arkkitehdeista unohti säännön.
Kahden prosentin sääntö
Taidekasvatuksen lisäksi Korpinen ehdottaa, että jokaisen uuden rakennushankkeen budjetista osoitettaisiin pari prosenttia taiteeseen.
– Arabianrannan rakentamisessa osuus oli 1-2 prosenttia. Se oli harjoitelma, mutta siihen ollaan tyytyväisiä. Täytyy muistaa, että taide luo innovaatioita.
Entisenä Helsingin apulaiskaupunginjohtajana Korpinen soisi, että Katajanokalle suunniteltu moderni hotelli saisi rakennusluvan.
– Aallon suunnitelma Enso-Gutzeitin pääkonttori saisi vastinparin. Kaupunkikuvasta tulisi tasapainoisempi.
Korpinen muistuttaa, että jokainen aikakausi jättää merkkejä tuleville polville.
Mannerheimintieltä Esplanadille jatkuva väylä päättyy tavallaan Enso-Gutzeitin pääkonttoriin, joka peittää itäistä arkkitehtuuria edustavan kirkon.
– Alvar Aallon rakennus on julistus pääkaupunkimme länsimaisuudesta, Korpinen huomauttaa.
Ihmisen ulkonäkökin on taloustekijä
Korpinen tähdentää moneen otteeseen talouden ja kauneuden sidonnaisuutta toisiinsa.
Vaikka taiteen merkitys rakennustaiteessa, teiden ja muun ympäristön suunnittelussa on jäänyt vähälle, työmarkkinoilla sillä on luultua suurempi sija.
– Tutkimusten mukaan kauniit ihmiset saavat enemmän palkkaa. Se on aitoa ja raakaa syrjintää, Korpinen sanoo.
– Nykyaikana oletetaan, että ulkokuori luo hyveen.
uutiskirje 
