Joka vuosi noin 25 000 suomalaista jää kiinni rattijuopumuksesta, ja puolet ilmi tulleista tapauksista on uusijoiden aiheuttamia. Muiden päihteiden kuin alkoholin takia tapahtuneet poliisin kiinniotot ovat kasvaneet rajusti viime vuosina.
Keski-Suomen poliisilaitoksen päivittäistiedote kertoi 25. toukokuuta, että viitasaarelainen nuorimies oli ajanut henkilöautolla vahvassa humalassa Nelostiellä Äänekoskella heti puolen yön jälkeen. Muut autoilijat olivat kiinnittäneet huomiota seilaavaan ajotyyliin.
Poliisi pysäytti autoilijan ja puhallutti kuljettajalta 2,98 promillen lukemat. Poliisi joutui toteamaan, että ratissa oli sama nuorimies, joka tasan vuorokausi aiemmin oli kärynnyt 2,05 promillen lukemilla Pihtiputaan keskustassa.
Yhdysvaltalaisessa Traffic Injury Prevention -lehdessä julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus vahvistaa, ettei viitasaarelainen nuorimies ole mitenkään poikkeuksellinen tapaus rattijuoppoustilastoissa.
THL:n tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1993–2007 tapahtuneita rattijuopumustapauksia sekä rattijuopumuksen uusimista. Viidentoista vuoden mittaisella jaksolla tutkittiin lähes kahdensadantuhannen eri kuljettajan aiheuttamat 340 000 tapausta.
Tarkasteluaikana joka kolmas kuljettaja jäi poliisin kiinni ottamaksi toistamiseen ja joka kahdeskymmenes jäi kiinni ainakin viidesti. Yli 8 000 kuljettajan verinäytteistä löydettiin liikenteelle haitallisia huumaus- tai lääkeaineita.
Huume- ja lääkevalmisteiden käyttö lisäsi tutkimuksen mukaan selvästi riskiä joutua uudelleen poliisin kiinniottamaksi. Kiinni jäämisissä sekakäyttäjät ja huumekuljettajat eivät juurikaan eronneet toisistaan.
Etenkin kannabiksen ja amfetamiinien käyttäjillä oli lisääntynyt riski jäädä kiinni uudelleen. Kuljettajista, joiden verestä löydettiin amfetamiinia, jopa 80 prosenttia jäi kiinni toistamiseen.
Eri päihteiden vaikutusten arviointia kuitenkin vaikeuttaa eri huumaus- ja lääkeaineiden yhteiskäyttö, joka oli aineistossa varsin yleistä.
Miehet jäävät tutkimuksen mukaan naisia useammin uudelleen kiinni. Myös ensimmäisen rattijuopumuspidätyksen tiedoista voidaan arvioida uusimisriskiä. Sitä lisäsivät nuori ikä ja korkea veren alkoholipitoisuus.
Rattijuoppojen pakollista hoitoonohjausta on kritisoitu tehottomaksi tavaksi puuttua ongelmaan. Monilla kuljettajilla ei ole motivaatiota muuttaa toimintaansa, jota he eivät itse koe ongelmalliseksi.
Koska kaikkien rattijuoppojen hoitoonohjaus vaatii runsaasti voimavaroja, rattijuopumusten ja haitallisen päihteidenkäytön ehkäisyä tulisi THL:n tutkimuksen mukaan kohdentaa riskikuljettajille. Tutkimustulosten perusteella kuljettajien riskitasoa on mahdollista arvioida. (KU)
lehti 