Kriisin koettelema työväki on valmis lakkoihin
Pääministeri Vladimir Putin järjesti varsinaisen teatterinäytöksen kesäkuussa pienellä Pikaljovon paikkakunnalla Leningradin oblastissa.
Paikalliset asukkaat olivat lähteneet kaduille ja tukkineet pikkukaupungin läpi kulkevan tien, mikä aiheutti alueella pahimmillaan noin 400 kilometrin mittaisen liikenneruuhkaan. Kaupunkilaisten mitta oli vuotanut yli äyräiden, kun Venäjän rikkaimpiin miehiin kuuluvan oligarkki Oleg Deripaskan omistamat tehtaat olivat jättäneet maksamatta työntekijöiden palkat jo kuukausien ajalta.
Putin saapui kaupunkiin televisiokameroiden kanssa ja käski paikalle tehtaan johtajat, Deripaskan sekä paikallisen kuvernöörin.
– Miksi kaikki juoksivat täällä edestakaisin kuin torakat ennen tuloani. Oletteko kyvyttömiä vai vain ahneita, Putin solvasi herroja.
Hän käski Deripaskaa allekirjoittamaan sopimuksen, jolla palkkarästit luvattiin hoitaa vielä saman päivän aikana.
– Antakaa kynä takaisin, hän vielä simputti nöyryytettyä miljardööriä allekirjoituksen jälkeen.
Pikaljovolaiset olivat luonnollisesti hurmiossa ja aplodeerasivat kokoushuoneesta ulos tulleelle Putinille.
Melkein 500
Pikaljovoa
Kaikkein korkeimman tason puuttuminen pikkupaikkakunnan palkkarästeihin kertoo siitä, että Venäjän vallanpitäjät ovat huolissaan rauhattomuuksien leviämisestä muualle Venäjälle.
Maassa on lähes 500 Pikaljovon kaltaista paikkakuntaa, jotka ovat vain yhden työnantajan, yleensä neuvostoaikaisen tehtaan varassa. Siksi tehtaan talousvaikeudet, saati konkurssi, vievät pahimmillaan toimeentulon koko kaupungilta.
Tuoreen venäläistutkimuksen mukaan kapinamieli voi hyvinkin levitä ympäri Venäjää.
– Pikaljovon tapaus on hyvin tyypillinen. Se voi kannustaa myös muita paikkakuntia samanlaisiin otteisiin, varajohtaja Irina Kozina Moskovan talouskorkeakoulun sosiaalitieteiden laitokselta sanoo.
Laitos on tutkinut Venäjän hallituksen toimesta lakkoliikkeen mahdollista leviämistä maassa. Eivätkä tulokset juuri hallitusherroja imartele.
Rahalla kapinaa vastaan
Kozinan mukaan Venäjän vallanpitäjien suurin uhka on nyt, etteivät Pikaljovon kaltaiset levottomuudet leviä muualle Venäjällä.
– Siksi hallitus yrittää millä tahansa keinoilla ja millä tahansa rahoilla sammuttaa konfliktia.
Kozina sanoo, että miliisin avulla lakkoja ei lähdetä Venäjällä murtamaan, sillä se johtaisi sosiaaliseen räjähdykseen, minkä myös voimaviranomaiset hyvin ymmärtävät
Hän myöntää, että lakkohaluja hillitsee taloudellinen jyrkkä alamäki.
– Mikäli lakkoliike kasvaa, se kasvaa ennen muuta hiljaa ja huomaamattomasti, jolloin protestiin on jo ajauduttu ilman, että kukaan huomaa.
Tutkijan mukaan protestien onnistuminen edellyttää sitä, että muu väestö tukee sitä. Yhden tehtaan paikkakunnilla tästä ei ole epäilystäkään.
Kriisiyritykset
valtiolle?
Kozinan mukaan palopesäkkeiden sammuttaminen rahalla on vain väliaikainen ratkaisu. Mutta kriisin oloissa yksipuolisen tuotantorakenteen muuttaminen yhden työnantajan paikkakunnilla ei tietysti ole mahdollista.
– Ammattiliitothan ovat esittäneet, että yritykset, jotka eivät kykene hallitsemaan toimintaansa kriisin oloissa, otettaisiin valtion haltuun. Mutta kaikkien tällaisten yritysten kansallistaminen tuskin on mahdollista.
Asiantuntija arvostelee, että hallitustason puuttuminen yksittäisten paikkakuntien tapahtumiin on väärä reitti. Silloin tilanne on ajautunut jo täydelliseen umpikujaan.
– Tämä ei todellakaan ole kovin hyvä kehityssuunta.
uutiskirje 
