Hallituksen elvytystahto punnitaan työllisyystoimissa

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka:

Investoinneista ja julkisesta kulutuksesta ei hänen mukaansa saa nyt tinkiä.

– Työllisyyden parantaminen on aloitettava jo tämän vuoden lisätalousarviossa muun muassa satsaamalla TE-keskusten työllistämisrahoihin.

Hallituksen aito elvytystahto mitataan Puhakan mukaan ensi vuoden nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.

– Yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten työttömyys on rajussa kasvussa. Hallituksen on satsattava erityisesti näiden ihmisten työllistämiseen. Nuorilla on oltava takuu työ-, koulutus- tai harjoittelupaikasta kuuden kuukauden kuluessa. Pitkäaikaistyöttömille on räätälöitävä tukityöllistämistä.

Puhakka muistuttaa, että monen kunnan talous pakottaa ne mittaviin palvelujen leikkauksiin, lomautuksiin ja työntekijöiden vähentämiseen.

– Tämä lyö täysin korvalle hallituksen elvytyspuheita. Hallituksen on lisättävä väliaikaisesti kuntien valtionosuuksia loppuhallituskaudelle, jotta kunnat selviävät vaurioitta laman ylitse. Tämä edellyttää valtiolta lisävelan ottamista, mutta väliaikaisesti tehtynä tämä on kestävällä pohjalla.

Puhakan mukaan hallitus pakottaa käytännössä kunnat leikkaamaan palveluja, jos se ei satsaa kuntien talouteen.

– Kuntien tukemisella on myös työllisyyttä elvyttävä vaikutus.

Puhakka toteaa, että muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen taholta on tullut vetoomuksia kuntatalouden vahvistamisesta.

Keskustan edustajalta
vaatimus hallitukselle

Keskustalainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen puolestaan vaatii, että valtiovarainministeriö lopettaa pelottelun kansaneläkkeiden ja peruspäivärahojen alentamisella.

Manninen on hätkähtänyt siitä mahdollisuudesta, että hallitus voi tosissaan joutua lakeja noudattaessaan alentamaan muun muassa kansaneläkkeitä.

Hieman poikkeuksellista onkin, että päähallituspuolueen edustajana Manninen esittää nimenomaan hallitukselle vaatimuksen, jonka mukaan tiistaina käynnistyvässä budjettiriihessä on tehtävä periaatepäätös laista, jolla perusetuudet säilytetään mahdollisesta deflaatiosta huolimatta.

Useat sosiaalietuudet on sidottu kuluttajaindeksiin, joka deflaation eli hintojen laskun seurauksena muuttuisi miinusmerkkiseksi ja siten pienentäisi etuuksia. (KU)