Rakkaus eläimiin ja halu vaikuttaa niiden asemaan saivat yhteiskuntatieteiden maisteri Miira Rauhamäen vaihtamaan kokopäiväisen toimittajan työnsä eläinkouluttajaksi.
Myös Kansan Uutisten lukijoille tuttu Rauhamäki kirjoittaa nykyisin freelancerina muutamaan lehteen, mutta suurin osa hänen ajastaan kuluu oman Koira- ja kissakoulu Heiluva Häntä -yrityksen pyörittämisessä.
Rauhamäki tietää, että valitettavan moni koiran- tai kissanomistaja kohtelee edelleen lemmikkiään kaltoin.
– Haluan ajaa eteenpäin sitä, että kouluttaminen on eri asia kuin väkivalta. Fyysisillä rangaistuksilla aiheutetaan stressiä, heikennetään eläimen ja ihmisen suhdetta ja jopa pahennetaan eläimen pelkoja. Siksi kouluttamisen kannattaa perustua ennemmin taitavaan palkkioiden käyttöön. Tämä onnistuu vahvistamalla halutunlaista käytöstä, jättämällä ei-toivottu palkkiotta ja ehkäisemällä ei-toivottu käytös.
Rauhamäellä ja hänen avopuolisollaan Tommi Koivulalla on tällä hetkellä kolme omaa koiraa, neljä löytökissaa ja yksi löytökani. Usein heillä majailee myös uutta kotia odottavia kissoja tai koiria väliaikaishoidossa.
Rangaistukset
pahentavat ongelmia
Heiluvasta Hännästä tullaan useimmiten pyytämään apua silloin, kun koira ei osaa olla yksin tai lemmikki kiskoo tai räyhää hihnassa ollessaan. Kissojen kanssa yleisimmät ongelmat ovat siinä, että perheen kissat eivät tule toimeen keskenään, koira jahtaa kissaa tai passiivista kissaa halutaan aktivoida.
Rauhamäki painottaa, että rangaistukset usein vain pahentavat ongelmia. Kouluttamisella ja väkivallalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Hän harmittelee sitä, että kouluttajienkin joukossa jotkut saattavat käyttää yhä eläinrääkkäykseen rinnastettavia koulutuskeinoja.
– Koiraa saatetaan esimerkiksi nostaa kuristuspannassa ilmaan ja roikottaa hirtettävänä niin kauan, että siltä alkaa lähteä taju. Koiraa voidaan myös heittää ketjulla. Pelkkä kuristuspannan käyttäminen on mielestäni sadistista. Koiralla on aivan yhtä vähän suojaavia lihaksia kaulassa ja niskassa kuin ihmisellä, eli kuristuspanta kirjaimellisesti perustuu kuristamiseen.
Niin kuin ihminenkin tylsistyy ja lihoo vain ollessaan, sama kohtalo on myös lemmikeillä edessä, jos niille ei järjestetä aktiivista puuhaa.
Rauhamäki tietää, että eläinten luonnollisten käytöstarpeiden toteutumisen salliminen on erityisen tärkeää niiden hyvinvoinnin kannalta. Jos eläin ei voi tehdä tavallisia puuhiaan, kuten vaikka kissa kynsiensä teroittamista, siitä voi seurata ongelmakäyttäytymistä.
Pienet
koulutusryhmät
Yritys haluaa pitää koulutusryhmissään viisi tai korkeintaan kuusi hännänheiluttajaa, jotta jokainen lemmikki voitaisiin huomioida mahdollisimman yksilökohtaisesti.
Yritys sai vasta uudet koulutustilat Helsingin Pitäjänmäestä.
– Itse saan suurimman motivaation kouluttajana siitä, että saan auttaa ihmisten ja eläinten yhteistä arkea, että se sujuisi mukavasti eli ihmisillä ja lemmikeillä olisi mukava olla yhdessä ja eläimet pärjäisivät monella tapaa hyvin vaativassa, stressaavassa yhteiskunnassa.
Rauhamäellä on hyvä mahdollisuus harjoitella omien eläintensä kanssa vaikkapa agilitya ja hajuerottelua.
Usein eläinten hyvinvointi menee omien tarpeiden edelle. Esimerkiksi omien uusien silmälasien hankkimista Rauhamäki on viivyttänyt jo viisi vuotta.
Iloa työssä on usein.
– Välillä muutos on päätähuimaavan nopea eli kurssilta lähtee aivan toisenlainen ihminen ja koira. Ihminen on oppinut, että usein se ongelma löytyy sieltä hihnan kaksijalkaisesta päästä.
Miira Rauhamäki on yhteiskuntatieteiden maisteri, mutta papereista ei eläinten kouluttamisessa ole juurikaan hyötyä.
Yritys ei keskity vain ja ainoastaan kouluttamiseen.
Rauhamäki haluaa tukea esimerkiksi eläinsuojelutyötä myös yrityksensä kautta ja sen vuoksi Heiluva Häntä ottaa vastaan vaikkapa lahjoituksia Viron löytöeläimien puolesta työskentelevälle Rekku Rescuelle.
Yrityksen tapahtumissa tarjoillaan ainoastaan kasvisruokaa ja reilun kaupan kahvia tai teetä. Tarvittaessa yrityksen edustajan voi pyytää kotikäynnille.
Lisätietoja: www.heiluvahanta.fi
uutiskirje 
