Tasa-arvopolitiikassa on naisten lisäksi on otettava huomioon myös miehet, sanoo miesjaoston puheenjohtaja Kari Uotila Tasa-arvoasian neuvottelukunnasta.
– Liikkeelle on lähdetty naisen heikommasta asemasta, ja ihan aiheesta. Se ei enää riitä.
Uotilan mukaan lähtökohdaksi on otettava nyt molempien sukupuolien tarpeet ja näkökulmat.
Korjattavaa riittäisi Uotilan mielestä esimerkiksi perhevapaiden jakamisessa ja terveydessä. Miehen elinikä on keskimäärin seitsemän vuotta lyhyempi kuin naisen.
– Naisten euro on 80 senttiä, mutta miesten vuosi on 11 kuukautta. Molempiin vaikuttavat samat stereotypiat. Miehet ottavat riskejä. Apua ei pyydetä, vaan kaadutaan mieluummin suorilta jaloilta.
Myös STTK:n talouspoliittisen asiantuntijan ja tasa-arvoaktiivin Ralf Sundin mielestä elinikä on suurin miehiä koskeva tasa-arvo-ongelma. Sundin mukaan miesten alempaa elinikää pidetään itseaiheutettuna.
– Kysymys on kulttuurisidonnaisesta asiasta.
Samalla tavalla voitaisiin sivuuttaa naisia koskeva ansioero väittämällä sitä itseaiheutetuksi.
Koulussa suositaan tyttöjä
Myös koulutuksessa olisi parantamisen varaa. Uotila ja Sund väittävät, että Suomen koulujärjestelmä suosii tyttöjä. Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin, ja koulupudokkaissakin heitä on selvästi enemmän.
– Sukupuolten välillä on kiistämättömiä eroja. Nykyinen tapa opettaa ja toimia suosivat tyttöjä. Oppimiserot ovat dramaattisia ja niiden vaikutukset usein elinikäisiä, Sund sanoo.
Valmisteilla olevassa peruskoulun tuntijakouudistuksessa Uotilaa huolestuttaa etenkin taitoaineiden tulevaisuus. Jos käsityön asema heikentyy valinnaisuuden myötä, teknisen työn opetus on vaarassa monissa kouluissa.
Uotila ei toivo myöskään yliopiston pääsykokeista luopumista.
– Pojat eivät monesti menesty koulussa yhtä hyvin kuin tytöt. Erot yleensä tasoittuvat juuri pääsykokeissa.
Keski-ikäiset työpudokkaat
Sundin mukaan hallituksen tasa-arvoselonteosta on jäänyt pois yksi olennainen asia.
Miesten perinteiset teollisuustyöt ovat häviämässä. Keski-ikäisillä alemman koulutustason omaavilla miehillä työttömyysriski on yli puolet korkeampi kuin naisilla.
Sundin mielestä ilmiötä ei ole huomioitu tarpeeksi.
– Kouluvaiheessa järjestelmä lyö ulos koulupudokkaat. Sama näyttää tapahtuvan miehille keski-iässäkin.
Sund myöntää, että miehiä saattaa vaivata tietty joustamattomuus. Valmius oppia uusi ammatti saattaa olla naisia heikompi.
– Tämäkin lähtee koulusta. Mitä vahvempi peruskoulutus ihmisellä on, sen helpompi on hankkia uusia ammattitaitoja.
Jako mies- ja naisvaltaisiin aloihin toimii Sundin mukaan miehiä vastaan.
– Jos tapahtuisi niin kummallinen juttu, että teollisuustyö yhtäkkiä kukoistaisi, siirtyisivätkö naiset hoiva-alalta metalliverstaille töihin, hän kysyy.
Työikäisille alemman koulutustason miehille tarvittaisiin Sundin mielestä jonkinlainen koulutuspaketti.
– Ei työelämän rakennemuutosta sillä poisteta, mutta se olisi tasa-arvoteko.
uutiskirje 