Orjuus kiellettiin 200 vuotta sitten, mutta siihen verrattava ihmiskauppa on nyt kasvussa. Yli 12 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain pakkotyön kaltaisiin oloihin rikollisjengien välittämänä, Maailman työjärjestö ILO arvioi.
Naiset altistuvat riistolle useimmiten seksityössä tai kotiapulaisina. Nuoria taas kaapataan jopa varaosakauppaan eli heiltä riistetään elimiä myyntiin.
Kiihtyvä ihmiskauppa tyydyttää halvan työvoiman tarvetta muun muassa hotelli- ja ravintola-alalla, maataloudessa ja rakennuksilla.
Ihmiskauppiaiden rinnalle on kehittymässä ”laillinen orjuus”.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) varoitti kesällä, että ihmiskauppa on maailmanlaajuista, mutta se kasvaa Euroopassa erityisen nopeasti. Ammattiliitot arvioivat, että maanosassa on satojatuhansia orjuuteen alistettuja työläisiä.
Olot kuin keskitysleirissä
Vaurauden houkuttelemat siirtotyöläiset Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa, Britanniassa ja muissa Euroopan unionin maissa päätyvät mafioiden kynsiin ja menneiden vuosisatojen orjuutta muistuttaviin työoloihin.
ILO raportoi, että Italiassa Napolin eteläpuolella 1 200 koditonta maatyöläistä raataa 12-tuntisia päiviä kasvihuoneissa surkealla palkalla ja ilman työsopimuksia. Heitä vartioivat pyssymiehet keskitysleiriä muistuttavissa oloissa.
Vastaavilla ”työleireillä” on tuhansia muitakin paperittomia siirtolaisia eri puolilla Eurooppaa. Ammattiliittojen mukaan liki viidennes Euroopan maataloudesta pyörii pakkotyövoimalla.
Kilpailukyky moottorina
Vastuu ihmiskaupan kasvusta lankeaa hallitsevalle talousmallille. Kolmena viime vuosikymmenenä sokkihoitona läpi ajettu uusliberaali globalisaatio on musertanut yhteiskunnan heikoimmat kerrokset ja aiheuttanut valtavat sosiaaliset kustannukset. Se on luonut raivoisan kilpailun työn ja pääoman välille.
Vapaakauppa sallii suurten ylikansallisten yritysten valmistaa ja myydä tuotteitaan ympäri maailmaa. Tuotetaan siellä, missä työvoima on halvinta, ja myydään siellä, missä saa parhaan hinnan. Uusi kapitalismi on tehnyt kilpailukyvystä moottorinsa, kun taas työstä ja työvoimasta on tullut kauppatavaraa.
Globalisaatio tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia pienelle joukolle onnekkaita. Muut alistetaan Euroopassa raakaan kilpailuun, jossa ovat mukana palkkatyöläiset, pienyrittäjät, pienviljelijät ja näiden riistetyt kohtalotoverit muissa maaosissa. Tuloksena on ihmisten polkumyynti planeetan mittakaavassa.
Työllisyys kärsii
Vaikutus työllisyyteen on tuhoisa. Ranskasta on 20 vuoden aikana kadonnut yli kaksi miljoonaa teollisuuden työpaikkaa.
Työvoimapulasta kärsivät alat pestaavat laittomia siirtolaisia, mikä ruokkii ihmiskauppaa. Esimerkiksi maatyöläisillä käydystä kaupasta on lukuisasti todisteita.
Kansainvälinen laki antaa kosolti välineitä taisteluun näitä ilmiöitä vastaan. Myös poliitikot tuomitsevat ne usein puheissaan, mutta tahtoa niiden suitsimiseen ei silti tunnu löytyvän. Itse asiassa teollisuus-, rakennus- ja maatalousala painostavat jatkuvasti hallituksia sulkemaan silmänsä laittomalta ihmiskaupalta.
Teollisuus on aina kannattanut joukkomuuttoa, koska se laskee työvoiman hintaa. Euroopan komissio ja alueen yrittäjäjärjestöt ovat vuosikymmeniä kannustaneet maahanmuuttoa.
He tekevät sen itse
Ihmiskauppiaat eivät kuitenkaan enää ole ainoita orjatyövoiman riistäjiä. Kehittymässä on ”laillinen orjuus”.
Italiassa Fiat esitti helmikuussa työntekijöilleen uhkavaatimuksen: joko teette enemmän työtä pienemmällä palkalla ja kehnommissa oloissa tai yhtiö siirtää toimintansa itäiseen Eurooppaan. 63 prosenttia työntekijöistä kannatti itseensä kohdistuvan riiston koventamista.
Monet muut eurooppalaiset yritykset turvautuvat samaan menettelyyn vedoten talouskriisiin ja sen vaatimiin leikkauksiin. Uusliberaali globalisaatio on antanut niille mahdollisuuden pelotella työntekijöitään kaukaisten maiden halvan työvoiman uhalla.
Jos haluamme välttää tuhoisan sosiaalisen taantumisen, on kyseenalaistettava nykyinen globalisaatio ja käynnistettävä sille käänteinen deglobalisaatio.
Ignacio Ramonet päätoimittaa Le Monde Diplomatique -lehden espanjankielistä painosta.
lehti 