Suomessa julkaistaan vuosittain yli 7 000 kirjanimikettä, 20 nimikettä joka päivä.
Helsingin Kirjamessuilla vieraili neljän päivän aikana 81 000 kävijää, eli enemmän kuin Joensuussa on asukkaita.
Ohjelmajohtaja Stig-Björn Nybergin mukaan messuille tuli kustantajilta lähes kaksituhatta ohjelmaehdotusta, mutta ohjelma-aikoja oli tarjota vain seitsemänsataa.
Mitä sanottavaa kirjallisuudella on nykyihmiselle, joka elää ainutkertaista elämäänsä kuin avaruusaluksella mitä eriskummallisimpien teknisten vempaimien keskellä?
Koskaan eivät aiemmat sukupolvet ole eläneet ”koneorjiensa” palveltavana kuten nykyään. Puhumattakaan, että olisivat ahmineet aivoihinsa korvat höröllä ja silmät ymmyrkäisinä katkeamatonta tajuntavirtapuuroa.
Tulevaisuuden historian tapahtumien ennustajaksi ei kirjallisuudesta ole. Tarjoamalla kertomuksia ja kokemuksia eletystä elämästä, kirjallisuus voi muistuttaa, että moni uutuus on useimmiten vain unohdettua vanhaa. Maailman väkiluku nousi juuri seitsemään miljardiin. 50 vuotta sitten meitä oli vain kolme miljardia!
Kreikkalaiset Platon ja Aristoteles loivat länsimaisen valtio-opin perustan. Ironista on, että kreikkalaiset ovat tyystin unohtaneet maanmiestensä viisaudet järkevästä valtion ja talouden hoidosta.
Myös Epikuroksen kohtuullisuuden filosofia voisi ehkäistä monia ylilyöntejä niin yksilöiden, markkinoiden kuin valtioidenkin elämässä.
Tekijä on aina ihminen
Sivistyksellinen, taiteellinen ja moraalinen velvollisuus kustantaa kirjallisuutta on väistynyt liiketaloudellisten lähtökohtien tieltä. Kustantajat vaihtavat omistajia yli rajojen. Kustantajat ja mediatalot tarjoilevat tekijänoikeuksien sijaan tekijänvaikeuksia.
Suomen arvostelijain liiton järjestämässä paneelissa käsiteltiin kirjoittajien tekijänoikeuksia. Journalistiliiton lakimies Petri Savolainen muistutti, että tekijänoikeus koskee aina tiettyä henkilöä. Koneet eivät ole tekijöitä. Kirjamessuilla kävijöistä kuudella prosentilla on sähköinen lukulaite.
Savolaisen mielestä ongelma on siinä, että insinöörit kehittelevät liukuhihnalta erilaisia vempeleitä, joihin operaattorit yrittävät yhtä kuumeisesti löytää sisältöjä.
Tekijä jää helposti tässä henkien taistelussa puun ja kuoren väliin. Hän on usein hyvin yksin oikeuksistaan taistellessaan.
Sata vuotta sarjakuvaa
Kirjamessujen pääteemoina oli Viron kirjallisuus sekä suomalaisen sarjakuvan satavuotistaival. Ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja oli Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki. Teos ilmestyi 21.11.1911.
Samana päivänä suffragetit rikkoivat mielenosoituksessa Lontoossa ministeriöiden, klubien ja lehtien toimitusten ikkunoita vastalauseena naisten syrjimisestä yhteiskunnan kaikilla aloilla.
Virolaisten kodittomuus
Lähes 50 virolaista kirjailijaa, tutkijaa ja poliitikkoa esiintyi messuilla, muun muassa presidentti Toomas Hendrik Ilves sekä kirjailija Viivi Luik, joka uusimmassa romaanissaan tarkastelee Viroa Roomasta nähtynä.
Luikin mukaan virolaisille on ominaista kodittomuus. Vuosisatojen aikana maahan on tultu Hollannista, Saksasta, Ruotsista ja Skotlannista. Yhteistä geeniperimää ei ole vaikka kieli onkin yhteinen.
Presidentti Tarja Halonen vieraili messuilla muistellen lapsuuttaan Kalliossa sekä neljä presidenttiehdokasta esiintyen paneelissa.
Kirjamessujen rinnalla järjestettiin myös Musiikkimessut sekä Viini, ruoka& hyvä elämä –tapahtumat.
uutiskirje 
