KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Guggenheim herättää kysymyksiä ja pelkoa

Kaarin Taipale koki kansalaisvelvollisuudekseen ottaa asiassa puhetorven roolin: – Suomen kaltaisessa pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa ja moni ei halua tai uskalla tulla esiin nimellään ja arvovallallaan. He eivät halua julkisuudessa rikkoa kohteliaita välejään.

Kaarin Taipale koki kansalaisvelvollisuudekseen ottaa asiassa puhetorven roolin: – Suomen kaltaisessa pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa ja moni ei halua tai uskalla tulla esiin nimellään ja arvovallallaan. He eivät halua julkisuudessa rikkoa kohteliaita välejään. Kuva: Lehtikuva/ Jarno Mela

Tuore pamfletti kokoaa yhteen Guggenheim-hankkeen herättämää kritiikkiä. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta kysymykset ovat hyviä.

Anna Paju
6.2.2012 13.31

Yhä vailla vastausta

Kun sanotaan ”Helsinki tahtoo Guggenheimin”, mikä tai kuka on tuo Helsinki?

Entäpä Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin rooli hankkeessa sen puuhamiehenä ja toisaalta Helsingin kaupungin eli maksajan edustajana? Kenen tai minkä etua hän ajaa?

Miksi kaupungin pitäisi kantaa liiketoimintaa harjoittavan säätiön riskit ja maksaa vanhentuneesta tavaramerkistä? Miksi päätöksellä on niin kova kiire?

Mitä tapahtuisi, jos edes murto-osa Guggenheimin vaatimista resursseista käytettäisiin olemassa olevien museoiden kehittämiseen? Tai jos summalla tuettaisiin suomalaisen kuvataiteen vientiä?

Mihin katosi ”uudenlainen kaksi- ja kolmiulotteinen taidemuseokonsepti”, josta G-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman vihjaili syksyllä?

Kumman brändi on kovemmassa nosteessa vuonna 2012, Helsingin vai Guggenheimin?

Mihin Helsingin kaupungin taidemuseon noin 9 000 teoksen kokoelma sijoitetaan, jos ja kun Tennispalatsin ja Meilahden tiloista luovutaan?

Miksi puhutaan Guggenheim-museosta, vaikka kyseessä on oikeastaan näyttelytila tai taidehalli? Valtio ei voi lainmukaisesti rahoittaa museona näyttelytilaa, joka ei täytä museokriteereitä (mm. kokoelman kartuttaminen), miksei tätä huomioida selvityksessä?

Miksi puhutaan vain Bilbaon ”ihmeestä” eikä muista Guggenheim-kohteista? Kuka menee Berliiniin Guggenheimin takia? Kuinka moni edes tietää, että siellä on Guggenheim?

Mikä erottaa Guggenheim-tarjouksen niin sanotusta nigerialaiskirjeestä?

Kun Kaarin Taipale vuosi sitten kuuli Guggenheim-hankkeesta, hänessä heräsivät tutkijan vaistot. Mitä museohanke merkitsisi helsinkiläiselle taiteilijalle tai asukkaalle?

Muun muassa tätä kaupunkitutkija ja Helsingin kaupunginhallituksen nimeämän Demokratia-työryhmän jäsen Taipale pohtii nyt toimittamassaan pamfletissa.

Guggenheimin varjossa (Into 2012) hanketta käsitellään niin talouden, taiteen kuin demokratiankin näkökulmasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Aluetalouden ja kulttuurin talouden tutkija Aku Alanen korostaa pamfletissa vaihtoehtolaskelmien tekemisen tärkeyttä.

Guggenheimin teettämä selvitys on Alasen mielestä päivänpaisteinen versio, jossa kaikesta esitetään se toivottu, kaikkein paras mahdollinen ennuste (kävijämäärät, budjettiarviot jne). Alasen mukaan tarvitaan myös sadepäivän versio.

Demokratiavaje vaivaa

Kaarin Taipale listaa Guggenheim-Helsinki -hankkeen ongelmia; pitävien argumenttien puute, talouslaskelmien aukot, väärään suuntaan kulkevat rahavirrat, kulttuurialan tuntemattomuus. Ja nimeää pahimmaksi demokratiavajeen.

Asia valmisteltiin salassa ja tuotiin yllätyksenä kaupunginhallituksen esityslistalle tammikuussa 2011.

Salaisena pidettävä päätös 1,15 miljoonan määrärahasta Guggenheimin-selvitykseen nuijittiin pöytään viikkoa myöhemmin. Vuoden mittaan kysymysten esittäjiä on kehotettu odottamaan selvitystä ja kun selvitys tuli, onkin jo kiire tehdä päätöksiä.

Kolme viikkoa sitten julkaistua Guggenheim-selvitystä ei vieläkään ole käännetty suomeksi.

– Selvityksen lakiosion tulkinta vaatii erittäin hyvää englanninkielen taitoa.

Mihin unohtui taide?

Helsingin taidemuseon ja Nykytaiteen museon entinen johtaja Tuula Karjalainen puolestaan ihmettelee, mihin Guggenheim-keskustelusta unohtui itse taide.

– Keskustelijoita tuntuu vaivaavan kollektiivinen Alzhaimer, kun unohdetaan että Helsingissä on koko ajan kansainvälisiä näyttelyitä, toinen toistaan upeampia.

Teoslainojen saaminen Suomeen ei ole ollut Karjalaisen mukaan vaikeata.

– Suomella on hirveän hyvä maine museomaailmassa.

Myös Guggenheim-säätiön kokoelmasta on ollut näyttely sekä Kiasmassa että Ateneumissa.

Karjalainen kummeksuu myös puhetta G:n kansainvälistävästä vaikutuksesta. Hänen mielestään vaikutus olisi päinvastainen: rajoittava.

– Tähän asti jokaisessa museossa on voitu itse päättää, kenen kanssa on tehty yhteistyötä. Toimintakenttä on ollut 360 astetta, kun se nyt olisi Guggenheim.

Puhe ”visuaalisen lukutaidon laboratoriosta” ei Karjalaisen mielestä tarjoa mitään uutta suhteessa museoyleisöön.

– Museopedagogiikkaa Suomessa on tehty kymmenet vuodet. Tänne tullaan oppimaan sitä.

Koska Helsingin kaupungin taidemuseon kohtalo jää Guggenheimissa kysymysmerkiksi, Tuula Karjalainen pitää hanketta:

– Suomalaisen taiteen ja yleisön kannalta vastenmielisinä, jopa vaarallisena.

Unohdetaan Bilbao

Tohtoriopiskelija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija ja kaupunkimarkkinoinnin asiantuntija Patrizia Hongisto on asunut asunut Helsingin lisäksi Beirutissa, Bernissä, Chicagossa, Lontoossa, Roomassa ja Turussa.

– Ensimmäinen ajatukseni Helsingin Guggenheim-hankkeesta oli: menneen talven lumia, so last season.

Suomella ja Helsingillä on Hongiston mukaan jo vahva brändi, muun muassa innovaatioilla ja koululaitoksella saavutettu.

– Guggenheimin tekemä selvitys osoittaa, että Helsinki on Guggenheimille todellinen jättipotti. Me annamme heille juuri oikean ympäristön poliittisesti ja maantieteellisesti. Nyt pitäisi kysyä hyötyykö myös Helsinki Guggenheimista.

Hongisto muistuttaa, että New York Times listasi Helsingin maailman toiseksi kiinnostavimmaksi matkakohteeksi, ilman Guggenheimia.

Osa brändiä on myös se, miten asioita käsitellään, miten kansalaiset otetaan mukaan.

– Ei olisi hyvä asia Suomelle, jos Guggenheim-päätös vain jyrättäisiin läpi. Naapurissa Ruotsissa sanottaisiin, että meillä ei koskaan tapahtuisi noin, kuvailee Hongisto.

– Ja unohdetaan se Bilbao. Siihen ei Helsinkiä voi verrata, tai sitten olemme tietämättämme hirvittävässä kriisissä.

Pelko leimaa keskustelua

Pamfletin julkaisutilaisuudessa on paikalla myös galleristi Ilona Anhava. Hän oli alkuun ”vähän innostunut asiasta, kun näytti siltä, että suomalaiset taiteilijat saisivat automaattisesti tätä kautta töitään ulkomaille”.

Selvityksen ilmestyttyä mieli muuttui.

– Koska tässä on tehty tunteella ja osittain väärin tiedoin päätöksiä, ei tästä saisi tulla muillekaan arvovaltakysymystä, että jos olen kerran sanonut kannattavani ettenkö voisi asiaa uudestaan miettiä.

Anhava ottaa esiin myös pelon, joka leimaa Guggenheim-keskustelua.

– Tiedän, että tällä hetkellä museoissa toimivat henkilöt eivät uskalla sanoa mielipidettään.

Hän näkee muitakin mystisiä piirteitä G-keskustelussa: Helsingin Sanomat ajaa Guggenheimia ”kuin käärmettä pyssyyn” ja Hufvudstadbladet, joka on suhtautunut hankkeeseen melko kriittisesti, on yllättäen kääntänyt kelkkaansa.

Anhava ihmettelee HBL:n kuvataidekriitikko Dan Sundellin matkaa New Yorkiin, jossa tämä haastatteli Guggenheim-säätiön johtajaa Richard Armstrongia.

– Eihän HBL maksa kriitikoitaan koskaan edes Tukholmaan, Anhava huomauttaa ja viittaa perhesuhteisiin.

Sundell on naimisissa Johanna Ehnrootin kanssa, jonka veli Carl Gustav ”Kisu” Ehnroot istuu G-säätiön hallituksessa.

Janne Gallen-Kallela-Sirén puolestaan istuu Ehnrootin Ekoport-yhtiön hallituksessa ja yhtiöstä järjestyi työpaikka hänen vaimolleen.

Kaupunkilaisten oma vaihtoehto

Koska kyse on julkisista resursseista ja Helsingin arvokkaimmasta tontista, Kaarin Taipale korostaa helsinkiläisten äänen kuulumista.

Taipale ehdottaakin Helsingin kaupunginvaltuustolle, että se kokoaisi eri osaamisalueita, elämäntapoja, arvoja ja ikäryhmiä edustavan työryhmän rakentamaan realistisia vaihtoehtoja Guggenheim-hankkeelle.

– Korkeakouluja, suuria ja pieniä firmoja, kansalaisjärjestöjä, kulttuuri-ihmisiä ja luottamushenkilöitä.

Näin saataisiin Taipaleen mukaan kuva siitä, mihin suuntaan Helsinkiä halutaan kehittää: mitä kaupunkissa todella tarvitaan.

– Onko se näyttelytila vai kenties jotain ihan muuta? Jos kaupungilla on valmius laittaa tällaisia rahoja likoon ja antaa ilmaisia tontteja, sehän on loistava juttu.

Ehkä tämän ajan hengen mukaista olisi kaupunkilaisten yhteinen hanke ylhäältä päin sanellun sijaan? Siinä missä Eiffel-tornista tuli teräsrakentamisen kehityksen myötä maamerkki ja symboli Pariisille, voisiko tämän päivän symboli olla julkinen kaupunkitila?

Kommentti

Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehtiin ministeri Paavo Arhinmäen (vas) pyynnöstä arvio Guggenheim-säätiön laatimasta selvityksestä.

Arvio tehtiin kiireellä ja se kostautui asiavirheinä. Omaan silmään pisti ensimmäisenä lähteiden puuttuminen.

Nämä puutteet voi kuitenkin antaa anteeksi tilanteessa, jossa samaan aikaan haaveillaan valtion kymmenien miljoonien eurojen tuesta Guggenheim Helsingille ja Museovirasto joutuu irtisanomaan työntekijöitään puuttuvan kolmen miljoonan takia.

Ministeriön taideyksikön päällikkö Hannele Lehto oikoo Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (4.2.) arviota koskevaa uutista. ”Ministeriö ei tyrmää omaa arviotaan eikä ole salannut mitään. Kaikista tehdyistä muutoksista on tiedotettu ministeriön sivuilla välittömästi.”

”Ministeriön kooste on ennen kaikkea keskustelunavaus niihin keskeisiin kysymyksiin, joihin Guggenheim-säätiön selvitys ei anna vastauksia.”

Puutteineenkin ministeriön arvio osoittaa, että Helsingille ollaan myymässä säkkiä, ehkä jopa ilman sikaa.

Moneen kysymyksen on saatava vastaus ennen kuin helsinkiläisvaltuutetut voivat tehdä päätöksensä.

Anna Paju

Yhä vailla vastausta

Kun sanotaan ”Helsinki tahtoo Guggenheimin”, mikä tai kuka on tuo Helsinki?

Entäpä Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin rooli hankkeessa sen puuhamiehenä ja toisaalta Helsingin kaupungin eli maksajan edustajana? Kenen tai minkä etua hän ajaa?

Miksi kaupungin pitäisi kantaa liiketoimintaa harjoittavan säätiön riskit ja maksaa vanhentuneesta tavaramerkistä? Miksi päätöksellä on niin kova kiire?

Mitä tapahtuisi, jos edes murto-osa Guggenheimin vaatimista resursseista käytettäisiin olemassa olevien museoiden kehittämiseen? Tai jos summalla tuettaisiin suomalaisen kuvataiteen vientiä?

Mihin katosi ”uudenlainen kaksi- ja kolmiulotteinen taidemuseokonsepti”, josta G-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman vihjaili syksyllä?

Kumman brändi on kovemmassa nosteessa vuonna 2012, Helsingin vai Guggenheimin?

Mihin Helsingin kaupungin taidemuseon noin 9 000 teoksen kokoelma sijoitetaan, jos ja kun Tennispalatsin ja Meilahden tiloista luovutaan?

Miksi puhutaan Guggenheim-museosta, vaikka kyseessä on oikeastaan näyttelytila tai taidehalli? Valtio ei voi lainmukaisesti rahoittaa museona näyttelytilaa, joka ei täytä museokriteereitä (mm. kokoelman kartuttaminen), miksei tätä huomioida selvityksessä?

Miksi puhutaan vain Bilbaon ”ihmeestä” eikä muista Guggenheim-kohteista? Kuka menee Berliiniin Guggenheimin takia? Kuinka moni edes tietää, että siellä on Guggenheim?

Mikä erottaa Guggenheim-tarjouksen niin sanotusta nigerialaiskirjeestä?

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään