Kenkätehtaalla koko elämä

Pirkko Saision käsikirjoittama draamasarja Tehdas alkaa Kakkosella ensi keskiviikkona. 12-osaisen sarjan päähenkilöinä on kokonainen tehtaallinen pinkojia, neulojia, johtajia, pakkaajia, kuskeja, työnjohtajia ja leikkaajia.

Nimi ja tapahtumaympäristö on lainattu brittiläiseltä käsikirjoittajalta Paul Abbotilta. Mutta kaikki muu onkin sitten suomalaista käsityötä kengistä kuvaukseen, käsikirjoituksesta musiikkiin.

Sarjaa kuvattiin kahtena kesänä Orivedellä, Mantereen kenkätehtaalla. Siellä tehtaan oikeat työntekijät toimivat kesälomallaan sarjan avustajina ja opastivat koneiden käyttöön ja eri työvaiheisiin.

– Aika monet näyttelijät osaisivat nyt valmistaa kengän, ainakin jonkinnäköisen, kertoo Juha Lehtola, yksi sarjan kolmesta ohjaajasta.

– Oikeat kenkätyöntekijät olivat kyllä aika kauhuissaan näyttelijöiden tikkaamista saumoista, hän nauraa.

Tehtaan tarina

Itse tehdas on yksi sarjan päähenkilöistä. Perheiden ja yksilöiden tarinoiden rinnalla kulkee tehtaan tarina.

Lehtosen kenkätehdas on pienen paikkakunnan iso työllistäjä. Töissä ollaan usein jo toisessa polvessa. Muutokset tehtaan toiminnassa vaikuttavat syvästi koko yhteisöön.

Tehtaalla on sarjassa oma dramaattinen jatkumonsa, jota ei vielä kokonaan paljasteta.

– Se on suhteessa siihen, missä suomalainen yhteiskunta menee, sanoo ohjaaja Juha Rosma.

Sarjassa kenkäteollisuus peilaa koko suomalaisen teollisuuden kuvaa. Rosma viittaa globalisaatioon ja työn siirtymiseen halpatyövoiman maihin.

Mitä tapahtuu ihmisten välisille suhteille ja työilmapiirille, kun irtisanomiset uhkaavat? Kun oma leipä on vaakalaudalla, alkaako rikkumaton lojaalisuus työtovereita murtua?

Kenkiä ei voi valmistaa ilman ihmiskäsiä. Juha Lehtolan mukaan kenkätehtaat ovat säilyneet modernissa maailmassa hämmästyttävän muuttumattomina.

– Kenkätehtaissa toimitaan yhä samoin kuin 60-luvulla, ruokatunteja ja koneita myöten. Sarja kertoo myös siitä, että käsityöläisyys on muuttumassa.

Ensimmäiset kuusi osaa tapahtuvat lähimenneisyydessä, seuraavat tässä ajassa. Kirjoitusvaiheessa oleva kolmas kausi kuvaa lähitulevaisuutta.

Tunteet ja mieli edellä

Ehkä tehdastakin tärkeämmässä roolissa on ihmisen mieli; sen nopeat ja yllättävät käännökset.

– Kun lukee käsikirjoituksen, huomaa sen käsittelevän pohjimmiltaan tavattoman monimutkaisia tunteita, kuvailee Juha Lehtola.

Se asetti Lehtolan mukaan haasteita erityisesti näyttelijäntyölle ja sen ohjaamiselle.

– Saada se uskottavaksi, ilman että menee yli. Miten se voi olla puhdasta, kevyttä ja ilmavaa. Miten suhteet tulevat selviksi ilman, että sanotaan: mä pidän susta.

Lehtolan mielestä juuri henkilöhahmojen tunteet ja mielentilojen muutokset kuljettavat Tehtaan tarinaa. Tapahtumat tulevat vasta sen jälkeen.

Lehtola ja Juha Rosma kehuvat molemmat sarjan käsikirjoitusta sen ihmiskuvauksesta.

– Pirkko Saisio kirjoittaa monipuolisia henkilöitä, jotka eivät heti paljasta itsestään kaikkea. Sitä olen yrittänyt tehdä myös ohjatessani. Onhan lataaminen aina kiinnostavampaa kuin purkaminen, Rosma sanoo.

Ennakkokatselun perusteella suuriin tunteisiin limittyy huumori, niin kuin Pirkko Saision kohdalla osaa odottaakin. Dramaattisissa elämänkäänteissä on koominen puolensa.

Koomisesta traagiseen

Sarjalla on kolme ohjaajaa, mikä ei Suomessa ole se tavallisin tapa tehdä kausisarjaa.

– Brittisarjoissa se on ihan yleinen käytäntö. Kuvaaja yleensä pitää huolta siitä, että sarja on samannäköinen jakso jaksolta. Mutta me otettiin isompi riski ja myös kuvaajia on kolme, kertoo Juha Rosma.

Juha Lehtolan mukaan kukin ohjaaja on tehnyt omat koomiset tai traagisemmat painotuksensa.

– Sallittiin jokaisen omaisen tyyli ja koettiin, että se on rikkaus.

Ohjaajan lisäksi sarjan näkökulma vaihtuu parin jakson välein. Kahdessa ensimmäisessä osassa seurataan Marmisen perhettä.

Irma Marminen (Jaana Järvinen) on tehtaan pinkoja, jolla on salaisuus. Hänen miehensä Marminen (Pentti Helin) on äänekäs trukkikuski, jonka ympärillä elämä pyörii niin töissä kuin kotonakin. Kotona asuu myös tytär Tuulia (Ulla Raitio) pienen poikansa kanssa. Irman salaisuuden paljastuminen horjuttaa Marmisen raiteiltaan.

Rooliensa näköisiä näyttelijöitä

Ohjaajat hakivat tietoisesti rooleihin tunnettujen nimien lisäksi myös vähemmän tunnettuja näyttelijöitä.

– Suomi pieni maa ja hirveän paljon käytetään samoja näyttelijöitä. Meillä oli ihan tavoitteena nostaa esiin myös uusia kasvoja ja etsiä rooleihin istuvia ihmisiä, Juha Lehtola kertoo.

Yksi heistä on Irma Marmisen roolissa nähtävä Jaana Järvinen, pitkän uran pääasiassa teatterissa tehnyt näyttelijä.

– Olin hirveän ilahtunut tästä roolista. Harvoin saa tehdä tällaista tavallista ihmistä, tehtaan työläistä.

Turun kaupunginteatterissa näyttelevä Järvinen ei Irmaa etukäteen paljoakaan analysoinut.

– Annoin intuition ja tekstin viedä. Näyttelijälle on ihana tilanne päästä tekemään näin hienoa tekstiä, joka sopii suuhun. Tekstin rytmi rakentaa ja luo sitä persoonaa.

– Irma ei ole ilkeä, mutta vähän sellainen töksäyttelijä. Hän on maanläheinen ja suorasukainen.

Omaan panokseensa suuressa sarjassa Järvinen suhtautuu varsin nöyrästi.

– Se, mitä itse yhtenä näyttelijöistä tuottaa, on vain osa materiaalia. Kokonaisuus syntyy vasta kun kohtaus on leikattu, siinä on musiikki ja kaikki paikoillaan.

Tehdas alkaa TV2:ssa keskiviikkona 15.2. kello 21.