Rockmuusikko Juri Ševtšuk on ollut sitkeä kriittinen ääni niin neuvostoaikana kuin uudella uljaalla Venäjälläkin. Tänä talvena Ševtšuk on vaatinut rehellisiä vaaleja mielenosoituksissa ja hän on mukana Äänestäjien liitossa, joka asetti tarkkailijoita presidentinvaalien äänestyspaikoille.
Vuonna 1980 perustettu DDT on nimenomaan Ševtšukin yhtye, jossa muut muusikot ovat vuosien varrella vaihtuneet.
Venäjällä on aina arvostettu taitavia sanankäyttäjiä. Ševtšuk kuuluu heihin. Sanoitukset ovat olennainen osa DDT:n musiikkia, ja niissä yhdistyvät yhteiskuntakritiikki ja lämmin humanismi, tragedia nimeltä Venäjä ja vino huumori.
Sanoitukset ovat olennainen osa DDT:n musiikkia.
DDT:n musiikki ei kuitenkaan ole pelkkää taustaa sanoituksille, vaan sävyiltään rikasta, tunnelmat vaihtelevat rajuista ja karheista herkkiin ja lyyrisiin.
DDT on rockyhtye, mutta se on ottanut vaikutteita monilta suunnilta, venäläisestä kansanmusiikista erilaisiin läntisiin virtauksiin.
Periferiasta parrasvaloihin
Juri Ševtšuk syntyi 1957 Venäjän Kaukoidässä Magadanin alueella. Nuoruutensa hän vietti Baškirian Ufassa, jossa hän myös perusti DDT:n.
DDT pääsi Komsomolskaja Pravdan järjestämän musiikkikilpailun finaaliin, mutta vuonna 1984 ilmestynyt kolmas albumi Periferia viimeistään teki KGB:stä yhtyeen kuuntelijan. Levy käsitteli kriittisesti pysähtyneisyyden ajan suunnitelmataloutta.
Ševtšuk ei ollut varsinaisesti poliittinen aktivisti. Hän sanoi sanottavansa musiikissaan.
Sama asenne on säilynyt. Kun Ševtšukia tänä talvena kosiskeltiin jopa presidenttiehdokkaaksi, hän vastasi, ettei ole oikea henkilö sellaiseen.
Toissa kesänä Vladimir Putin tapasi joukon kulttuurihenkilöitä suorassa tv-lähetyksessä. Putinin avustaja oli etukäteen varoittanut, ettei kriittisiä kysymyksiä ole syytä esittää.
Ševtšuk kysyi pääministeriltä sananvapaudesta, poliisin väärinkäytöksistä ja korruptiosta.
”Minkälaisessa maassa lapsemme elävät,” Ševtšuk kysyi ja vastasi itse: ”pimeässä, korruptoituneessa, armottomassa ja sieluttomassa maassa. Täällä kaivosmiehet menevät töihin kuin rangaistuspataljoona viimeiseen taisteluun. Polarisoituneessa maassa, jossa on ylimyksiä ja raatavia alamaisia”.
Älkää ampuko!
1980-luvun Ufassa ei tällaisia puheita kuunneltu. DDT:n viralliset konsertit ja radiosoitto kiellettiin. Yhtye jatkoi kuitenkin kiertämistä ympäri Neuvostoliittoa esiintyen epävirallisissa tilaisuuksissa.
Vuonna 1986 Ševtšuk muutti ilmapiiriltään vapaampaan Leningradiin, josta tuli hänen pysyvä kotikaupunkinsa. Monet Ševtšukin laulut kertovat Pietarista, tunnetuimpana Musta koira Pietari (Tšornyi pjos Peterburg).
Perestroikan aikana DDT pääsi esiintymään vapaammin. Neuvostoliiton hajottua sen suosio kasvoi edelleen, ja monet yhtyeen klassikkokappaleet ovat 1990-luvun alkuvuosilta.
Boris Jeltsinin aikana Ševtšuk vastusti Tšetšenian sotaa ja piti Tšetšeniassa sarjan konsertteja esiintyen sekä tšetšeeneille että venäläisille sotilaille.
Aivan uransa alussa Ševtšuk kirjoitti laulun Älkää ampuko! (Nje streljaj!), joka arvosteli Neuvostoliiton sotaa Afganistanissa. Saman viestin hän on esittänyt myös Naton Jugoslavian-pommituksia vastaan 1999 ja Venäjän ja Georgian välisen sodan aikana 2008.
DDT ja Ševtšuk ovat jatkaneet hyvässä vedossa 2000-luvulla uusia levyjä tehden. Viimeisin albumi Toisin (Inatše) ilmestyi viime syksynä.
DDT Helsingissä perjantaina 30.3. (Circus). Loppuunmyyty.
DDT Tampereella sunnuntaina 1.4. klo 19. Tampere-talo (Yliopistonkatu 55). Liput 65/55 euroa. Takaparvi 30 euroa. Myynti: Tampere-talo, Suomi-Venäjä-seura sekä www.lippu.fi
Juri Ševtšuk tavattavissa keskustelutilaisuuksissa to 29.3. klo 14 Helsingin yliopisto, Unionink. 40 B, Sali 1; sekä maanantaina 2.4. klo 12 Tampereen yliopisto, Päärakennus.
uutiskirje 