– Tiedemaailmassa englanniksi julkaisemisen yleistyminen sekä julkaisutoiminnan siirtyminen verkkoon ovat tieto- ja tiedekirjojen kustantamisen kannalta lähitulevaisuudessa suuria kysymyksiä.
– Kirja säilyttää paikkansa ajattelun ja oppimisen välineenä, mutta ei välttämättä tiedonhaun kohteena. Kirjojen kirjoittajien ja kustantajien korvausten saanti joudutaan miettimään uudestaan, kun kirjan tiedonhaun kohteena olemisen funktio vähenee.
Näin pohdiskelee yhteiskuntatieteellistä tutkimus- ja tietokirjallisuutta julkaisevan tamperelaisen Osuuskunta Vastapainon kustannuspäällikkö Teijo Makkonen kustantamon 30-vuotisjuhlavuonna.
Vastapainon perustamissopimus allekirjoitettiin syksyllä 1981 ja seuraavan vuoden huhtikuussa ilmestyi esikoinen Raimo Blomin Yhteiskuntateoria ja valtio.
– En osaa sanoa, millaiset jäljet kyseinen teos jätti suomalaiseen yhteiskuntatieteeseen, mutta sen historiallinen merkitys on siinä, että ilman sitä ei Vastapainoa olisi. Seuraavaksi ilmestyivät W. F. Haugin Mainonta ja kulutus sekä Joachim Hirschin Turvavaltio. Nyt julkaistuja nimikkeitä on jo nelisensataa.
– Tekemisen ehdot revittiin kirjakohtaisesti. Edellinen kirja kustansi seuraavan ja niin edelleen. Suunnilleen samanlaista se on tänäkin päivänä. Lähtökohta on alusta saakka ollut julkaista yhteiskuntatieteellistä, humanistista ja filosofista kirjallisuutta akateemisen maailman ja yleisen keskustelun tarpeisiin.
Riittääkö tämä kustannuspoliittinen pohja myös tulevaisuudessa? Makkonen myöntää, ettei välttämättä. Silti vielä ei ole suunnitelmissa ryhtyä julkaisemaan keittokirjoja. Katseet on käännetty yleisen tietokirjallisuuden ja uusien tieteenalojen suuntaan.
– Ensi keväänä ilmestyy ensimmäinen puhtaasti biologiaan perustuva teos Kaupunkikasvisto, joka pohjautuu kaupunkiluonnon tutkimukseen. Tosin julkaisimme Darwinin 200-vuotispäivien kunniaksi Lajien synnyn. Yhteiskunta- ja luonnontieteellisen tutkimuksen välimaastossa on paljon mielenkiintoisia juttuja, joita kannattaa tutkailla.
Kriittistä ja luovaa
Kirja on Makkosen mielestä aina luomistyön tuote riippumatta siitä, julkaistaanko se perinteisenä paperiversiona vai lukulaitteella bittijonona.
Makkonen vieroksuu myyntilukuihin perustuvaa bestseller-ajattelua. Aihealueista käännöskirjallisuus on hänelle mieluisa. Se on tapa välittää uutta kansainvälistä tutkimusta suomalaisille lukijoille.
Vastapainon vahvoja alueita ovat käännöskirjallisuuden lisäksi nais- ja kulttuuritutkimus, metodioppikirjat sekä yhteiskuntatieteellis-filosofinen klassikkosarja.
– Pienkustantaja-käsite on lähinnä sääliin vetoamista. Erikoiskustantajana hallitsemme tietyn osa-alueen. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden tutkintovaatimuksissa Vastapainon kirjoja on eniten. Omalla kentällämme olemme suuri toimia.
– Alusta saakka tavoitteena on ollut kustantaa kriittistä, uutta luovaa kirjallisuutta, ja siitä pidämme edelleen kiinni. Osuuskuntapohja on ollut meille hyvä ja oikea valinta, vaikka taloudellisen järjestäytymisen muotona se ei ehkä ole ollut ketterin mahdollinen.
Makkonen on ollut mukana Vastapainossa alusta alkaen paitsi aivan ensimmäisessä palaverissa.
– Juha Koivisto ja Timo Uusitupa houkuttelivat minut ensimmäisen palaverin jälkeen mukaan. Viime keväänä edesmennyt Timo Uusitupa oli pitkäaikainen kustannustoimittajamme. Alkuaikoina hän toimitti kirjojamme oman työnsä ohella. Substanssin hallinta suhteessa tieteen ja kirjallisuuden maailmaan oli Timolla esimerkillistä. Se on tällä alalla kaiken A&O, Makkonen tiivistää.
uutiskirje 
