”Ainutlaatuinen paikka”
Tuntemattoman suomalaismatkailijan blogi vuodelta 2008:
”Hasankeyf on sekä kulttuurillisesti, matkailullisesti että myös luontonsa kannalta ainutlaatuinen paikka. Ensinnäkin, kylää reunustavat molemmin puolin massiiviset kallioseinämät, jotka ovat täynnä luolia ja muinaisia luola-asumuksia. Joissain näistä asutaan yhä tänä päivänä, mm. yksi kurdiperhe Hasankeyfin pääparkkipaikan yläpuolella.
Toiseksi, pienen kylän alueelle ja liepeille mahtuu uskomaton määrä raunioita, keskiaikaisia linnakkeita, historiallisia hautoja ja moskeijoita eri aikakausilta, heettiläisistä turkkilaisiin emiireihin.
Kolmanneksi, kalliojyrkänteillä ja niiden luolissa ja koloissa ei asustele ainoastaan ihmisiä ja menneiden sivilisaatioiden haamuja, vaan valtavat määrät lintuyhdyskuntia, osa näistä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Pelkästään siitä samasta seinämästä, jossa kurdiperhe asusti, laskin yksitoista eri pesivää lintulajia.”
Hasankeyfin kurdikaupunki Kaakkois-Turkissa kuuluu maailman vanhimpiin yhtäjaksoisen asutuksen alueisiin. Sen 9 500-vuotinen historia uhkaa kuitenkin jäädä veden alle.
Ilisuun nouseva Tigrisjoen pato on osa Turkin mittavaa vesivoiman valjastusta, joka käsittää kaikkiaan 22 patoa.
Ilisun pato sisältyi jo 1950-luvulla suunnitelmaan maatalousvaltaisen Kaakkois-Turkin kehittämisestä. Vuodesta 1997 lähtien moni eurooppalainen rahoittaja lupasi padolle tukea, mutta vetäytyi myöhemmin. Rakentaminen alkoi kuitenkin 2006.
Saksa, Itävalta ja Sveitsi vetivät vientiluottonsa padolta 2009, kun Turkki ei täyttänyt Maailmanpankin vaatimia ekologisia, sosiaalisia ja kulttuuriperintöä koskevia ehtoja.
Padon vastustajat Turkissa ja ympäri Eurooppaa huokasivat helpotuksesta, mutta padon rakentaminen jatkui. Rahoitus tuli pääosin kotimaan pankeista.
– Tigris on Turkin ainoa koskematon joki, ja sen pitää pysyä sellaisena. Pato tuhoaa elinympäristön kaloilta, linnuilta ja kasveilta, joista osaa ei tavata muualla, turkkilaisen Luonto-yhdistyksen Hasankeyfin toimistossa työskentelevä Derya Engin sanoo.
Vesipolitiikkaa
Ilisun vesivoimalan tehoksi lasketaan 1 200 megawattia, jolloin se tuottaa kaksi prosenttia Turkin energiantarpeesta. Se ei kuitenkaan ole hankkeen ainoa syy. Hallitus on myöntänyt, että samalla padotaan kurdisissien toimintaa Irakin rajan pinnassa.
Tigris on uurtanut Hasankeyfiin valtavan kanjonin, josta Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) sissit ovat saaneet suojaa. Nyt kuivina olevat kanjonit jäävät tekoaltaan alle, mikä estää jalkamiesten liikkumisen alueella.
Hankkeella on kansainvälisiäkin ulottuvuuksia. Turkki hallitsee Tigrisin yläjuoksua, ja alavirran maat Syyria ja Irak ovat huolissaan joen valjastamisesta. Irakiin laskeva Eufrat on jo padottu, ja alue kävi vesisodan partaalla 1975 ja 1990.
Padon vastustajat Hasankeyfissa uskovat, että hanke on ennen muuta poliittinen niin Turkin sisällä kuin kansainvälisestikin.
– Tämä ainutlaatuinen paikka vaihdetaan patoon, joka toimii vain 50 vuotta, matkamuistoja myyvä Mehmet Ali valittaa.
Konstit vähissä
Hasankeyfin asukasmäärä on laskenut 10 000:sta noin 3 000:een. Voimalan arvioidaan ajavan jopa 80 000 lähiseudun asukasta kodeistaan.
Vastustajat veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se torjui vetoomuksen 2006. Uusi vetoomus tehtiin vastikään, kun turkkilainen tuomioistuin oli hylännyt asukkaiden kanteen.
Hasankeyfissa toimiva kauppias Ömer Güzel kertoo, että asukkaat järjestivät aiemmin mielenosoituksia viikoittain, mutta ”turhaan.”
Tarkoin valvottu patotyömaa sijaitsee 16 kilometrin päässä Hasankeyfista. Padon on määrä valmistua 2015.
Asukkaiden viimeinen toivo on saada Hasankeyf YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintölistalle. Järjestön edustajat ovat käyneet paikalla ja yllyttäneet Turkkia jättämään hakemuksen.
Listalle otettavien kohteiden on täytettävä vähintään yksi ehto kymmenestä, ja Hasankeyf täyttäisi peräti yhdeksän. Hakemuksen voi kuitenkin jättää vain asianomainen valtio, eikä Turkki ole asiassa aktiivinen.
”Ainutlaatuinen paikka”
Tuntemattoman suomalaismatkailijan blogi vuodelta 2008:
”Hasankeyf on sekä kulttuurillisesti, matkailullisesti että myös luontonsa kannalta ainutlaatuinen paikka. Ensinnäkin, kylää reunustavat molemmin puolin massiiviset kallioseinämät, jotka ovat täynnä luolia ja muinaisia luola-asumuksia. Joissain näistä asutaan yhä tänä päivänä, mm. yksi kurdiperhe Hasankeyfin pääparkkipaikan yläpuolella.
Toiseksi, pienen kylän alueelle ja liepeille mahtuu uskomaton määrä raunioita, keskiaikaisia linnakkeita, historiallisia hautoja ja moskeijoita eri aikakausilta, heettiläisistä turkkilaisiin emiireihin.
Kolmanneksi, kalliojyrkänteillä ja niiden luolissa ja koloissa ei asustele ainoastaan ihmisiä ja menneiden sivilisaatioiden haamuja, vaan valtavat määrät lintuyhdyskuntia, osa näistä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Pelkästään siitä samasta seinämästä, jossa kurdiperhe asusti, laskin yksitoista eri pesivää lintulajia.”
uutiskirje 
