Oli silkka vahinko, että Venetsian kuuluisa La Fenice paloi tammikuussa 1996. Oopperatalon korjauksia tekevien sähköurakoitsijoiden tarkoituksena oli viritellä vain pieni tulipalo peitelläkseen epäinhimillisellä aikataululla, riistohintaan sovitun urakkansa viivästymistä. Pahaksi onneksi punakukko riehaantui ja poltti maailmanperintölistalla olevan kulttuuripyhätön poroksi. Yli kymmenen vuotta kestäneiden, laajojen ja monipolvisten tutkimusten jälkeen sähkömiesserkukset jäivät kiikkiin.
Tapahtumien kulku jäi askarruttamaan dramaturgi, näytelmäkirjailija Juha-Pekka Hotista siinä määrin, että hän rustasi aiheesta Savonlinnan 100-vuotisjuhlien tilausoopperan libreton. Säveltäjäksi rekrytoitiin Kimmo Hakola ja ohjaajaksi Vilppu Kiljunen. Heidän yhteistyönään kehkeytyi seria buffa oopperaksi yltyvä karnevalistinen La Fenice.
– Se on taattua suomalaista lippalakkioopperaa: skandaaleja, juonittelua ja kommelluksia, Hakola letkauttaa.
Aikamme vitsaukset oopperassa
Mustan huumorin sävyttämä tarina kiedotaan hänen mukaansa pirskahtelevan pulppuavaan musiikilliseen asuun, jossa taustalla kummittelevat La Fenicessä esitettyjen, aiempien säveltäjäsukupolvien mestariteosten sävelkulut. La Fenice on vahva ja tunteikas tarina ihmisistä kulttuurin kulisseissa, Hakola lupaa.
– Olemme rakentaneet oopperan tositapahtumien ympärille fiktiivisen maailman, jossa käsittelemme arvokkuutta ja vaurautta tihkuvan barokkisen rönsyilyn ja kansanomaisen commedia dell´arte -klovenerian kautta ihmiskunnan perimään juurtuneita yksilön ja yhteisöllisyyden välisiä teemoja. Oopperan keskiöön nousevat hengen ja materian ristiriita sekä sokean materialismin aiheuttama itsekkyyden jännite. Aikamme vitsaukset.
”Luulisi kiinnostavan Arhinmäkeäkin”
Näiden aihepiirien käsittelyn oopperataiteen keinoin olisi luullut kiinnostavan kulttuuriministeriäkin. Hakola on pahoillaan, ettei Paavo Arhinmäki ehätä hänen oopperansa ensi-iltaan eikä muutoinkaan kunnioittamaan läsnäolollaan Savonlinnan oopperajuhlien satavuotisjuhlintaa.
Hakola ja Kiljunen kutsuivat Arhinmäen ensi-iltaan jo viime kesänä tavatessaan ministerin ihka ensimmäisellä oopperajuhlareissullaan, jonne kuningasbasso Jaakko Ryhänen tämän lehden palstoillakin ministeriä onnistuneesti vonkasi.
– La Fenice on myös romanttinen ooppera. Kun rakkaus roihahtaa, roihahtaa myös oopperatalo. Kyse on uskollisuudesta, rakkaudesta, petoksista ja sähkömies- serkusten lujasta ystävyydestä. Puitteet ovat suuria, mutta ihmiset pieniä, Hakola selvittää.
Oopperan rajoja koetellen
Oopperansa musiikkia hän ei ahda mihinkään genreen. Mutta, onko rehevän monumentaalisesta musiikistaan tunnetun Hakolan säveltämä oopperan musiikki myös häpeilemättömän kaunista, kuten hänen kollegansa Jouni Kaipainen musiikkiaan kuvailee?
– On se kaunistakin ja rönsyilee karnevalistisesti, ylitsepursuavan runsaana ja monikerroksellisena kuten librettokin, koetellen oopperataiteen rajoja. Musiikki muuntuu ameban tavoin länsimaisen oopperan intertekstuaalisuudessa ryöpsähdellen ehtymättömän energisesti.
La Fenice huipentuu vapauden, veljeyden ja sähkön ylistykseen, sähkön symboloidessa modernia yhteiskuntaa.
– Toivon, että ooppera kaikkien oopperataiteen parhaiden perinteiden lisäksi aktivoisi myös älyllisesti. Jos meidän olisi valittava näistä kolmesta vain yksi, mikä se olisi?
”Ooppera ei elitistinen mörkö”
Kulttuuriministerille ja muille rahakirstuja vartioiville päättäjille säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja Kimmo Hakola lähettää kipakat terveiset.
Hänen mielestään oopperataide ei ole mikään elitistinen mörkö, vaan sivistysvaltion kruunun jalokivi, jota pitää vaalia.
– Niin ooppera kuin muukin säveltaide tarvitsevat resursseja, jos suomalaista musiikki-ihmettä halutaan edelleenkin edistää ja ylläpitää. Se vaatii myös riskinottoja. Suomella ei kansakuntana ole varaa ajaa alas kulttuuri-instituutioitaan ja nitistää kulttuuribudjetteja. Sivistysvaltiona olemme nuorukaisen kengissä Euroopan vanhoihin kulttuureihin verrattuna, mutta kulttuurin saralla saavutetusta eduista ei pidä lyhytnäköisesti tinkiä.
Suomalainen ooppera voisi Hakolan mielestä kukoistaa nykyistä elinvoimaisempanakin, mikäli instituutiot luottaisivat tekijöihin.
– On surullista, että kulttuurin päätöksentekijöissä ei näillä näkymin ole oopperan rakastajia ja puolustajia, Hakola parahtaa sytytellessään kotimaisen oopperataiteen uusinta ajankohtaisiin kysymyksiin kantaaottavaa roihua Savonlinnassa.
– La Fenice pureutuu aikamme kipeisiin ongelmiin: stressin ja taloudellisen ahdingon aiheuttaman epätoivon ja elämänhallinnan menettämisestä aiheutuneiden hiusmurtumien sekä perheen yhdistävään, mutta myös hajottavaan voimaan. Uskoa tulevaisuuteen menettämättä.
Kimmo Hakolan Kolminäytöksinen oopperan (opera tragicomica) La Fenicen maailman kantaesitys Savonlinnan oopperajuhlilla 6.7., muut esitykset 10.7. ja 14.7. La Fenice on kuultavissa suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä pe 6.7. klo 19.00.
uutiskirje 
