Turkkilaisopiskelijat vuosia tutkintavankeudessa

Kurdien oikeuksien puolustaminen tekee turkkilaisopiskelijoista terrorisminvastaisia lakeja soveltavien poliisien silmissä lainsuojattomia.

Kesäkuussa vapautettiin Yildizin teknisen yliopiston opiskelijat Baran Nayır ja Ali Deniz Kılıç, jotka viruivat vankilassa lähes kaksi ja puoli vuotta.

Nayır ja Kılıç eivät kumpikaan ole kurdeja, mutta heidät pidätettiin vuonna 2009, kun he olivat protestoimassa Turkin hallituksen päätöstä kieltää kansallinen kurdipuolue. Heidän lisäkseen otettiin kiinni parisataa muutakin opiskelijaa, sillä hallitus määritteli mielenosoitukseen osallistumisen terrorismiksi.

Pidätykset lisääntyneet

Vuosien 2005–2007 välillä Turkin johtava puolue AKP sääti lukuisia lakeja, joiden seurauksena terrorismista epäiltyjen pidätysten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2011 mennessä. Kasvu on jatkunut kuluvana vuonna.

– Turkilla on historiallisesti ankara rikoslainsäädäntö, sanoo kansainvälisen lain professori Mehmet Karlı Galatasarayn yliopistosta. Hänen mukaansa oikeuskäytännöt ovat AKP:n valtakautena kiristyneet entisestään.

Opiskelijoiden pidätykset ovat lisääntyneet vuoden 2006 valamiesoikeusjärjestelmän luomisen jälkeen. Valamiesoikeudet perustettiin EU:n painostamina ihmisoikeuksia turvaamaan. Sen sijaan, että ne olisivat lisänneet oikeusjärjestelmän uskottavuutta, niistä on tullut Turkin hallitukselle keino pidättää poliittisia toisinajattelijoita.

Terrorisminvastaisten lakien perusteella on vangittu myös toimittajia, taiteilijoita, aktivisteja ja jopa kansanedustajia muista puolueista kuin AKP:sta. Yleensä syynä pidätykseen on oletettu yhteys Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK).

Facebook-päivitykset todisteina

Opiskelijoita puolustava lakimies Olguner Olgun arvioi, että noin 90 prosenttia pidätetyistä on kurdeja. Suurimmalla osalla pidätyksen syynä on ollut kurdien oikeuksien puolustaminen.

– Kurdien oikeuksien kunnioittamisessa on Turkissa suuria ongelmia ja opiskelijat ilmaisivat tyytymättömyyteensä siihen. Mutta PKK:n olemassaolo ei tarkoita, että kaikki kurdit ovat sen jäseniä ja valmiita väkivaltaan.

Olgun on lukenut yli 200 terrorismista syytetyn opiskelijan syytteet, mutta ei ole löytänyt yhtään mainintaa väkivallasta. Varsinaisen todistusaineiston puuttuessa syytteissä viitataan anonyymeihin todistajiin, joita kutsutaan patriooteiksi. Todisteina on käytetty Olgunin mukaan niin facebook-päivityksiä kuin tekstiviestejäkin. Anonyymeja todistajia on vaikea haastaa oikeuteen.

Suurin osa pidätetyistä opiskelijoista viruu tutkintavankeudessa. Odotusaika voi venyä pitkäksi.

– Aikaa on pidennetty, joten poliisi ja syyttäjät ehtivät valmistautua oikeudenkäyntiin paremmin, Olgun selittää.

Suurimmassa osassa maailman maita ihminen on syytön, kunnes hänet todistetaan syylliseksi. Turkissa viranomaiset olettavat syytetyn lähtökohtaisesti olevan syyllinen, etenkin kun kyse on terrorismista. Sellin ovi pysyy kiinni, kunnes syyttömyys on todistettu.

Baran Nayıria ja Ali Deniz Kılıçia kuultiin oikeudessa kahdesti vuodessa. Keskimäärin kuulemisia on kuusi ennen vapauttamista. Aikaa siihen kuluu kolmisen vuotta.