Kalevalan vanhimpien runojen mukaan ihmisen kuollessa sielu poistui suun kautta linnun hahmossa ja lensi taivaaseen.
Linnunrataa pitkin linnut lensivät talveksi Lintukotoon, onnen maahan, ja tulivat keväällä takaisin Pohjolaan, jolloin koettiin luonnon uudesti syntyminen.
Syksyllä nähdessämme kurkiauran lentävän etelään, hyvästelemme ja kesän ja kesäheilat ja asetumme talviteloille.
Pisimmän matkan muuttolinnuistamme taittaa lapintiira, joka muuttaa jopa 18 00 kilometrin päähän Etelämantereen rannikolle.
Monet hyönteissyöjälinnut talvehtivat trooppisessa Afrikassa. Siemensyöjät, kuten pajusirkku ja peippo, sekä ranta- ja vesilinnut talvehtivat Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
Perussuomalaiset tiaiset, harakka, varpunen ja teeri eivät kaukomaille haikaile vaan pysyttelevät Suomessa läpi vuoden.
Tampereen Vapriikissa on 21.4.2013 saakka esillä Lennossa -näyttely, joka kertoo linnuista suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien, Kalevalan maailman syntymyyttien vesilinnuista nykypäivän Angry Birds –hahmoihin.
Pietari Suuren Etnografisesta ja antropologisesta museosta Pietarista on arvokkain 21 000 vuotta vanha luinen joutsenfiguuri Siperiasta.
Kaikki alkoi sotkan munasta
Itämerensuomalaisten pyyntikansojen uskomusten mukaan maailmankaikkeus syntyi vesilinnun munasta. Kalevalan mukaan maailma syntyi Väinämöisen polvelle pesineen sotkan munasta.
Varhaisimmat kertomukset ovat Egyptistä yli 3 000 vuoden takaa. Niissä vesilintu iibis muni alkumunan vedessä kelluvaan pesään.
Suomessa on tavattu 465 lintulajia, joista noin 240 pesii maassamme. Linnut esiintyvät runsaslukuisina suomalaisessa nimistössä, runoudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. On laskettu, että Aleksis Kiven tuotannossa lintu esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla.
Entinen Viron presidentti Lennart Meri kutsui suomalaisia ja suomensukuisia kansoja vesilinnun kansaksi.
Vapaina siivekkäinä lentelevillä linnuilla on myös elämässään monta vaaraa eessä. Suomen maanteillä menehtyy vuosittain 4,3 miljoonaa lintua. Autojen määrän ja vauhdin lisääntyessä uhrien määrä kasvaa jatkuvasti.
Viime vuonna ammuttiin puoli miljoonaa vesilintua sekä 240 000 sepelkyyhkyä, 243 000 teertä, 118 000 pyytä, 73 000 metsoa ja 62 000 riekkoa.
Kun tämän uhrijonon jatkoksi lisätään teurastetut kanat, broilerit, hanhet ja kalkkunat, on siivekkäiden vainajien määrä monta miljoonaa.
Mettinen ja haikara
Paavali Juusten nimitti 1575 ilmestyneessä hartauskirjassaan kyyhkystä mettiseksi:
”Hän näki Jumalan hengen alastulevan niin kuin mettisen ja tulevan hänen päälens.”
Suomen ensimmäiset luonnontieteelliset lintuhavainnot ja –kuvaukset teki 1600-luvun alkupuolella monipuolinen tiedemies Sigfrid Aronus Forsius. Hän raportoi Turun linnan luona nähdystä ja ammutusta pelikaanista ja kirjoitti kaksi lintuja käsittelevää kirjaa.
Toisessa teoksessa mainitaan mm. kattohaikara, jonka suomalaiseksi nimeksi mainitaan nälkäkurki.
Forsius selitti nimen johtuvan siitä, että kattohaikaran näyttäytyminen Suomessa oli epätavallista ja sen uskottiin tapahtuvan vain nälänhädän uhatessa.
Länsi-Euroopassa haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Siellä sepitettiin 1800-luvulla lapsille kerrottava tarina, että haikara tuo vauvat. Siihen aikaan kun ei ollut mediaseksikästä kertoa, miten vauvat oikeasti saivat alkunsa.
Lennossa – Linnut Vapriikissa 21.4.2013 saakka. Alaverstaanraitti 5, Tampere.
uutiskirje 
