Ruokapula on saanut viranomaiset turvautumaan erikoisiin keinoihin Etelä-Sudanissa. Joutilaita nuoria ja virkamiehiä patistetaan peltotöihin rangaistusten uhalla.
– Jos sotilas, poliisi tai vanginvartija lorvailee pyhävaatteissa kaupungilla, viemme hänet töihin poliisien maatilalle, Pohjoisen Bahr al-Ghazalin osavaltion poliisipäällikkö Akot Deng Akot uhkaa.
Lähes puolet Etelä-Sudanin kymmenmiljoonaisesta väestöstä saa korkeintaan yhden aterian päivässä. Miljoona ihmistä syö vain 2–3 päivän välein, YK tilastoi. Sateet jäivät alkuvuodesta heikoiksi, ja ruokaa tuotetaan tänä vuonna vain noin puolet tarvittavasta määrästä.
Lähes puolet väestöstä saa korkeintaan yhden aterian päivässä.
Ruoan tuontia kesällä 2011 itsenäistyneeseen Etelä-Sudaniin vaikeuttavat väkivaltaisuudet Sudanin rajalla, huonot yhteydet, kalliit polttoaineet ja heikko valuutta.
Käräjät kielletty
Pohjoisen Bahr al-Ghazalin asukkaista 80 prosenttia eli 800 000 henkeä kärsii ruokapulasta. Se on ajanut viranomaiset epätoivoisiin ratkaisuihin.
Joutilaita nuoria on pidätetty ja pakotettu pelloille. Poliisipäällikkö on kieltänyt karjavarkauksien kaltaisia ”pikkuasioita” puivat oikeudenkäynnit loka-joulukuulle ajoittuvalla satokaudella. Käräjille kokoontuu aina paljon väkeä.
Osa asukkaista hyväksyy menetelmät.
– Meillä nuorilla on peltotöissä tarvittavaa voimaa. Nyt meillä on tilaisuus tehdä jotain ja parantaa kansamme elämää, teinipoika Titotiek Chour sanoo.
Equatorian itäisessä ja keskisessä osavaltiossa virkamiehille on annettu perjantai ja lauantai vapaaksi maataloustöitä varten. Alueen kuvernööri Louis Lobong Lojore on uhannut, että ne jotka omistautuvat teen latkimiselle ja kortinpeluulle menettävät maatalouspäivien palkan.
Laki ei puolla
Paikallisen ihmisoikeusjärjestön vetäjä Edmand Yakani syyttää viranomaisia laittomuuksista.
– Missä on laki, joka oikeuttaa pidättämään ihmiset, jotka eivät ole maatöissä työaikana? Ja mikä laki oikeuttaa leikkaamaan heidän palkkojaan? Yakani tivaa.
Sellaisia lakeja ei ole säädetty, joten valtion pitäisi tyytyä edistämään maataloutta helpottamalla viljelymaan, työvälineiden ja siementen saantia, hän lisää.
Eräs nimettömänä esiintyvä valtion palkollinen pelkää maatalousvapaista aiheutuvan ongelmia muun muassa terveydenhuollolle.
Orastavia toiveita
Maatalouteen ja luonnonvarakysymyksiin perehtynyt Isaac Woja kuitenkin uskoo, että valittu politiikka voi parantaa ravintotilannetta.
– Ihmiset ottavat ruoan tuotannon nyt vakavammin kuin viime vuosina. Teiden varsilla näkee aiempaa enemmän ja monipuolisempia viljelyksiä, Woja kertoo.
Keskisen Equatorian maatalousministeri Michael Roberto Kenyi sanoo, että kampanjoiden hyödyt arvioidaan joulukuun sadonkorjuun jälkeen.
– Teemme kyselyn, jossa selvitetään talouksien viljelyala, tehdyt työtunnit ja tuotteiden määrä aiempaan verrattuna, hän sanoo.
uutiskirje 
