Marikanan elokuisen verilöylyn jälkipuinti on tuonut esiin poliittisen tyhjiön sekä maan hallituksessa, johtavassa puolueessa ANC:ssa että ammattiyhdistysliikkeessä. Se antoi tilaa ANC:sta poispotkitun entisen nuorisojärjestön puheenjohtajan Julius Maleman masinoimille tapahtumille ja pelottavalle agitoinnille. Hän joukkoineen otti tyhjiön haltuunsa.
Presidentti Jacob Zuman hallitusta on arvosteltu heikkoudesta Marikanan kaivosalueen verilöylyn jälkeen. Arvostelijoiden mielestä se oli jälleen uusi osoitus johtajuuden puutteesta maassa ja ANC:ssa.
Presidentin ja ministereiden poukkoilevat kannanotot osoittivat kyvyttömyyttä hallita tilannetta. Kesti viisi päivää ennen kuin presidentti ehti kaivosalueelle työläisiä tapaamaan, ja siihen mennessä Malema oli ehtinyt moneen kertaan ottaa tilanteen hallintaansa.
Tenderpreneurit hyötyvät poliittisista suhteista liiketoimissaan.
”Hallitus ruokkii korruptiota”
Stellenboschin yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sampie Terreblanche on uusimmassa köyhyyttä ja epätasa-arvoa käsittelevässä kirjassaan todennut, että Etelä-Afrikassa tarvitaan ehdottomasti vallanvaihto, jotta voidaan muuttaa vallan itsensä luonne.
Professori Mamphela Ramphele, tunnettu ihmisoikeusaktivisti ja entinen Maailmanpankin johtaja puolestaan vaatii pohjaa hengen vallankumoukselle.
Ramphelen ja monen muun mielestä hallitus ruokkii ANC:n ympärillä pyöriviä ahneita tenderpreneureita ja lisää korruptiota. Tenderpreneurit ovat liikemiehiä ja -naisia, jotka hyötyvät erittäin paljon valtion, maakuntien ja paikallistasojen hankkeista. Hyvin usein näillä yrityksillä on yhteyksiä poliitikkoihin ystävien tai perheenjäsenten kautta.
Ramphele vaatii myös yksityissektoria ottamaan vastuuta työntekijöiden koulutuksesta ja heidän elinympäristönsä kohentamisesta.
ANC:n valinnat joulukuussa
Etelä-Afrikan poliittinen elämä on jo pitkään keskittynyt tulevaan ANC:n kokoukseen, joka pidetään joulukuussa. Kokouksessa valitaan ANC:n puheenjohtaja seuraavaksi viideksi vuodeksi ja hänestä tulee keväällä myös maan presidentti parlamenttivaalien jälkeen.
ANC:n johtoryhmä on tehnyt päätöksen, että presidenttiehdokkaat kokousta varten asetetaan vasta lokakuussa eikä kampanjointia sitä ennen sallita. Zuma on käynyt vaalitaistoaan koko presidenttikautensa ajan, koska hänen on tiedetty pyrkivän myös toiselle kaudelle.
Ainoana todellisena vaihtoehtona pidetään varapresidentti Kgalema Motlanthea, joka ei ole sanonut sanaakaan ehdokkuudesta. Ainoana asiana hän on sanonut, ettei lähde minkään ryhmäkunnan ehdokkaaksi. Hän ei halua hajottaa ANC:ta eikä jäädä kiitollisuudenvelkaan kenellekään vaalin jälkeen.
Zuma sen sijaan on maksanut velkojaan presidenttikautensa aikana kannattajilleen sekä politiikassa, oikeuslaitoksessa että liike-elämässä. Hän on nimittänyt lähihenkilöitään virkoihin pätevyydestä riippumatta.
Pahin esimerkki on syyttäjälaitos, jossa presidentin nimittämiä henkilöitä on jouduttu jälkikäteen erottamaan muodollisen pätevyyden ja kokemuksen puutteen vuoksi.
Zuman asema yhä vahva
Zuman syrjäyttäminen ei tule olemaan helppoa, vaikka hänen vahvimmat tukijansa viisi vuotta sitten, eli ANC:n nuorisojärjestö ja keskusammattiliitto Cosatu, eivät häntä presidentiksi nyt ajakaan.
Nuorisojärjestön aikaisempi johto Maleman johdolla on Zuman suurin vastustaja ja sitä varten on perustettu Maleman ympärille uusi järjestö. Malema tosin itse joutuu vastaamaan talousrikosepäilyihin, joista hän syyttää ANC:n muuta johtoa. Malema on saamassa syytteet veronkierrosta, rahanpesusta, korruptiosta ja omien yhtiöidensä sotkeutumisesta Limpopon maakunnan hankkeisiin.
Etelä-Afrikan kommunistinen puolue on vahva Zuman tukija.
Cosatu ei virallisesti asetu kenenkään ehdokkaan taakse, mutta jotkut suuret ammattijärjestöt ovat jo ilmoittautuneet Zuman tukijoiksi. Etelä-Afrikan yhdeksän maakunnan sanotaan jakautuvan melko tasaisesti molempien ehdokkaiden taakse.
ANC:n kokouksen yhtenä keskustelunaiheena tulee olemaan nuorisojärjestön voimakkaasti ajama kansallistamisohjelma.
Järjestö vaatii kaivosten ja keskuspankin kansallistamista sekä maan siirtämistä yksityisestä omistuksesta maatyöläisten käyttöön ilman korvausta. Noin 80 prosenttia maasta on edelleen valkoihoisten omistuksessa. Jotkut ammattijärjestöt ovat vaatimusten takana, toiset vastustavat niitä.
uutiskirje 
