Jännittävää aikaa
Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla sijaitsevien 47 miljoonan asukkaan Kolumbian ja 29 miljoonan asukkaan Venezuelan välit kuumenivat 2008 sodan partaalle. Oikeiston hallitsema Kolumbia syytti vasemmiston johtamaa Venezuelaa sissien tukemisesta maan sisällissodassa, joka on jatkunut 1960-luvulta lähtien.
Diplomaattisuhteet palautettiin 2010, ja nyt kumpikin maa elää jännittäviä aikoja. Kolumbia on ilmoittanut rauhanneuvottelujen alkavan loppuvuodesta. Venezuelassa äänestetään sunnuntaina 7. lokakuuta presidentinvaaleissa, joissa Hugo Chávez pyrkii terveysongelmista huolimatta kolmannelle kaudelle. (IPS)
Litra bensiiniä maksaa Kolumbiassa 62-kertaisesti sen, mitä Venezuelassa. Siksi laittoman kaupan kitkeminen maiden rajalta on jokseenkin mahdotonta.
– En pysty elättämään neljää lastani palkalla, jonka saan autonkumien paikkaamisesta. Bensiinin viennillä tienaan 2–4 kertaa enemmän siitä riippuen, paljonko kuluu lahjuksiin, Táchiran rajaosavaltiossa Venezuelassa asuva Trino-niminen mies sanoo.
Kolumbiassa gallona (3,8 litraa) bensiiniä maksaa noin 3,8 euroa. Runsaat öljyvarat omistava Venezuela pitää tukiaisten avulla gallonan kuluttajahinnan kuudessa sentissä.
Venezuelan Táchira ja Kolumbian Norte de Santanderin rajaosavaltio ovat vuoristoista seutua, ja teitä on vähän. Táchiran pääkaupungissa San Cristóbalissa on miljoona asukasta ja rajan takana Cúcutassa 1,3 miljoonaa.
”Pimpinerot” vastassa rajalla
Maiden välisen Simón Bolívar -rajasillan pääsee useimmiten ylittämään ilman muodollisuuksia. Heti rajan takana alkaa kolumbialaisten bensiinin pienkauppiaiden eli ”pimpinerojen” valtakunta.
Yksi heistä on Luis Duque, joka pitää tuhansien litrojen bensiinivarastoa ruokakaupan takahuoneessa.
– En tiedä, tapahtuuko Venezuelan puolella jotain luvatonta. Minä saan bensiinin eräältä tukkukauppiaalta ilman mitään laittomuuksia. Tuhannet elävät tällä, Duque selittää.
– Ratkaisevaa on hintaero. Hallitus on ryhtynyt vahtimaan pienkauppiaita Táchirassa, mutta tukkureista ei piittaa kukaan. Se kuuluisi valtion öljy-yhtiön ja rajavartioston kontolle, Venezuelan raja-alueen kuvernööri César Pérez Vivas huomauttaa.
Hän edustaa kristillisdemokraatteja, jotka vastustavat presidentti Hugo Chávezin vasemmistovaltaa.
– Hintaero mahdollistaa bensiinin salakuljettajalle jopa tuhannen prosentin voitot, Cúcutan kauppakamarin puheenjohtaja José Miguel González vahvistaa.
Salakaupalla pitkä historia
Salakuljetus alueella juontuu jo espanjalaisvalloittajien ajalta. Rajan yli virtaa polttoaineen ohella Venezuelan valtion tuella halpoina pidettyjä elintarvikkeita ja lääkkeitä, kertoo Javier Sánchez, joka johtaa sosialistipuoluetta Táchirassa.
Salakuljettajilla riittää rahaa lahjuksiin huimien hintaerojen vuoksi, ja kauppa helpottaa työttömyyttä Kolumbian puolella, Sánchez uskoo.
Táchiran poliisipäällikkö Jesús Berro myöntää, että alueella esiintyy paljon rahanpesua ja muuta rikollista toimintaa. Myös palkkamurhat ovat yleistymässä.
Táchiran katolinen piispa Mario Moronta muistuttaa, että rajaseudun asukkailla on molemmin puolin vahvat siteet naapurimaahan, joten kanssakäyminen tulisi kokea mahdollisuutena eikä ongelmana.
– Niin se on ollut ja on jatkossakin, vaikka pääkaupungeissa asia nähdään eri tavoin, hän summaa.
Jännittävää aikaa
Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla sijaitsevien 47 miljoonan asukkaan Kolumbian ja 29 miljoonan asukkaan Venezuelan välit kuumenivat 2008 sodan partaalle. Oikeiston hallitsema Kolumbia syytti vasemmiston johtamaa Venezuelaa sissien tukemisesta maan sisällissodassa, joka on jatkunut 1960-luvulta lähtien.
Diplomaattisuhteet palautettiin 2010, ja nyt kumpikin maa elää jännittäviä aikoja. Kolumbia on ilmoittanut rauhanneuvottelujen alkavan loppuvuodesta. Venezuelassa äänestetään sunnuntaina 7. lokakuuta presidentinvaaleissa, joissa Hugo Chávez pyrkii terveysongelmista huolimatta kolmannelle kaudelle. (IPS)
uutiskirje 
