Gazan asukkaat janoavat työtä

– Valtaosa gazalaisista toivoo avun sijasta mahdollisuutta tehdä työtä leipänsä eteen, alueella toimivan Britannian Oxfam-järjestön tiedottaja Karl Schembri vakuuttaa.

Hänen mukaansa ”humanitaarinen katastrofi” on väärä nimi Gazan tilanteelle, joka on ihmisen aiheuttama.

– Kyse on kehityksen tyrehdyttämisestä alueella, jolla olisi ollut tarvittava infrastruktuuri ja tietotaito, Schembri määrittelee. Israel saartoi 1,7 miljoonan asukkaan Gazan, kun islamistinen Hamas oli voittanut siellä vaalit vuonna 2006.

– Aiemmin Gazan talous oli jotenkin jaloillaan Israelin miehityksestä huolimatta, mutta sitten vienti kiellettiin. Gaza menetti luontevimmat markkina-alueensa Länsirannan, Israelin ja Jordanian, hän jatkaa.

Palestiinalainen ihmisoikeuskeskus laskee, että viime maaliskuussa Gazan vienti oli 1,28 prosenttia saartoa edeltävän ajan luvuista. Asukkaista 80 prosenttia on riippuvaisia ruoka-avusta.

Tehtaat seisovat

Vientikiellon vuoksi Gaza ei ole kyennyt myymään maataloustuotteita, huonekaluja, tekstiilejä tai elintarvikkeita, mikä on johtanut lähes kaikkien tehtaiden sulkemiseen ja laajaan työttömyyteen. YK:n mukaan alueen 960 vaatetehtaasta toimi vuoden 2007 lopussa vain yksi prosentti.

– Tuhon viimeisteli vuodenvaihteessa 2008–2009 Israelin hyökkäys, joka romutti 95 prosenttia alueen liiketoiminnasta, ihmisoikeuskeskuksen talous- ja sosiaaliosaston johtaja Khalil Shaheen sanoo.

Hänen mukaan noin 80 prosenttia tehtaista seisoo yhä Israelin laittoman saarron aiheuttaman rakennusmateriaali- ja raaka-ainepulan vuoksi.

Gazalaisista on vailla työtä keskimäärin 32 prosenttia, mutta nuorista peräti 59 prosenttia, syyskuinen YK-raportti kertoo.

Kalastajia vainotaan

Israelin laivaston päivittäiset iskut ovat estäneet palestiinalaisten kalastajien pääsyn merelle, ja pyynti on rajoitettu aivan rannikon tuntumaan.

– Kalastajien kimppuun käydään jopa 400 metrin päässä rannasta, sillä israelilaiset yrittävät estää palestiinalaisten kalastuksen kokonaan, Shaheen sanoo.

Gazalaisilta on estetty myös pääsy töihin Israeliin, missä heidän ammattitaitoaan aiemmin arvostettiin varsinkin rakennuksilla.

– Kymmenen vuotta sitten tein mekaanikon töitä Israelissa maatiloilla ja rakennuksilla. Kun raja suljettiin, olen joutunut tyytymään satunnaisiin työkeikkoihin Gazassa, eikä se riitä perheen elättämiseen, Jaber-niminen kuuden lapsen isä valittaa.

Vaarallisia hankkeita

Shaheenin mukaan jotkut ovat työllistyneet Gazan ja Egyptin välisten salakuljetustunneleiden avulla, mutta työ on vaarallista ja päiväpalkka on romahtanut noin 80 eurosta kymmenesosaan siitä.

Siinailla tehtyjen iskujen säikäyttämä Egypti on viime kuukausina sulkenut tai tuhonnut noin 300 tunnelia kaikkiaan yli tuhannesta, Shaheen kertoo. Hänen mukaansa tunneleissa työskentelee enää noin 5 000 henkeä.

Gazan ahdinko ajaa yhä enemmän lapsia kaduille kauppaamaan helyjä ja makeisia.

Pommituksista syntyneen rakennusjätteen kerääminen Israelin rajalla kuuluu myös lasten elinkeinoihin. Kansainvälisen lastensuojelujärjestön mukaan 30 lasta joutui Israelin sotilaiden tulitukseen rajalla vuosina 2010–2011.

Saheen näkee työttömyysongelmaan vain yhden ratkaisun: on lopetettava Gazan laiton saarto ja kansainvälinen vaikenemisen salaliitto, joka mahdollistaa sen.