Pakistanin Karachi kiristäjien otteessa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Karachilainen tehtaanomistaja on tyytyväinen, koska häneltä peritään suojelurahaa vain 410 euroa kuussa. Moni pulittaa enemmän, sillä kiristys on kaupungissa sääntö, ei poikkeus, hän vakuuttaa.

Karachin rannikkokaupunki on Pakistanin teollisuuden ja kaupan keskus. Se on 18 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki.

”Bhatta mafia” -nimellä tunnetut kiristäjät ovat yleensä alle kolmikymppisiä aseistettuja miehiä. Mafioiden toiminta on kytköksissä hallitsevaan kansanpuolueeseen ja muihin suuriin poliittisiin ryhmiin. Myös islamistinen Taleban on alkanut vaatia itselleen siivua Karachin kiristyskakusta.

Bhatta-vitsaus alkoi kolmisen vuotta sitten. Kiristys keskittyi aluksi muutamille teollisuusalueille, mutta levisi pian kauppakeskuksiin ja toreille, Karachin kauppa- ja teollisuuskamarin entinen puheenjohtaja Anjum Nisar kertoo.

Ensin pirahtaa puhelin

Auton varaosien tukkukauppiaista harva tohtii kertoa kiristyksestä eikä kukaan uskalla paljastaa nimeään.

– Se alkaa puhelinsoitolla, jossa vaaditaan järjetöntä summaa. Soittaja tietää, missä lapsesi käyvät koulua ja viettävät aikaansa. Jos pullikoit vastaan, liikkeesi oveen ammutaan tai saat kirjeessä luodin, joka on tarkoitettu sinulle tai työntekijöillesi, eräs kauppias kertoo.

– Koska uhkaajat ovat tosissaan, heidän kanssaan on neuvoteltava kummallekin sopiva summa, Tariq Roadin valtavalla ostosalueella toimiva yrittäjä vahvistaa.

– Kiristäjiltä ei puutu kanttia. He voivat jättää viestin uhrin kännykkään, ja jos pyytää poliisia jäljittämään numeron, saa kehotuksen maksaa pyydetty summa, mies jatkaa.

Naapurikauppiaan mukaan jopa ministerit ja kansanedustajat antavat saman neuvon.

– Kiristys on karannut kaikkien käsistä, hän summaa.

Sitten tulee lasku

Varaosakauppiaat kertovat maksavansa 40–80 euroa vuodessa joka jengille. Niitä on puolisen tusinaa, ja kaikkia suojelee jokin puolue.

– Lisäksi tulee satunnaisia soittoja, joissa käsketään haalimaan kokoon 1 500–4 000 euroa muutamassa päivässä, eräs yrittäjä sanoo.

Mafioilta eivät keinot lopu, yrittäjät vakuuttavat.

– Ne tekevät myös pikasieppauksia, joissa uhrin perheeltä vaaditaan tietty summa parin tunnin kuluessa.

– Nuoret miehet ovat keksineet tehokkaan tienestin. Harvalla heistä on koulutusta, mutta moni ansaitsee paremmin kuin yliopistosta valmistunut. Ja minkä vallan tunteen se antaa, kun saa uhkailla ihmisiä aseella keskellä päivää, muuan kauppias pohtii.

Työttömyys taustalla

Nisar näkee ilmiön taustalla laajan työttömyyden.

– Kolmisen miljoonaa ihmistä tulee vuosittain työmarkkinoille eikä löydä työtä.

Virallisen tilaston mukaan Pakistan menettää 1,3 prosenttia kansantuotteestaan energiakriisien sekä lain ja järjestyksen puutteen vuoksi. Veropohja kattaa alle kymmenesosan 177-miljoonaisesta väestöstä, ja lainoista peritään 13–14 prosentin korkoa.

Nisarin mukaan kiristys ja siitä seurannut vakuutusmaksujen nousu heikentävät Pakistanin ennestään kehnoa kilpailukykyä.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Vietnamin vienti on kasvanut kymmenessä vuodessa kahdesta 80 miljardiin dollariin.

– Intian vienti on 300 miljardia dollaria, mutta Pakistan laahaa 24 miljardissa, vaikka meiltä löytyy sekä luonnonvaroja että inhimillistä pääomaa.

Pakistanin autokauppiaiden entinen puheenjohtaja Arshad Islam tarjoaa lääkkeiksi Karachin kiristysvitsaukseen aseiden kieltämistä ja yöllistä ulkonaliikkumiskieltoa.