Minne katosivat myrkkylastin uhrien korvaukset?

Räätäli Nouma Camara, 40, muistaa vieläkin kauhean löyhkän, joka herätti hänet kuusi vuotta sitten. Hän kärsii monen Norsunluurannikon asukkaan tavoin edelleen oireista, jotka eurooppalaisen yhtiön maihin kippaama jätelasti aiheutti.

Camaralle ilmaantui heti pahoinvointia, päänsärkyä, silmien kirvelyä ja ihorakkuloita. Hänen kahdeksannella kuulla raskaana ollut vaimonsa pakeni maaseudulle.

– Minunkin oli lähdettävä, koska en kestänyt hajua, Camara kertoo.

Hänen käsiinsä puhkeaa yhä ajoittain rakkuloita, jotka estävät työskentelyn vaatteiden parissa. Eikä luvatuista korvauksista ole näkynyt senttiäkään.

Vuonna 2006 Eurooppaan rekisteröity ylikansallinen Trafigura-yhtiö purki lähes neljän miljoonan asukkaan Abidjaniin öljyistä jätettä. Se kaadettiin 18 kohteeseen, usein lähelle asutusta ja kouluja.

Viranomaisten mukaan ainakin 15 ihmistä kuoli ja 100 000 joutui hakeutumaan hoitoon. Jätteen hajua kuvattiin sekoitukseksi valkosipulia, kaasua ja mätiä kananmunia.

Mutkikas reitti

Amnesty International ja Greenpeace International penkoivat Abidjanin tapahtumia kolmen vuoden ajan ja julkistivat syyskuun lopulla raporttinsa.

Siinä kehotetaan Britanniaa aloittamaan rikostutkinta Trafiguran toimista ja Norsunluurannikkoa purkamaan sopimus, joka takasi yhtiölle syytesuojan 150 miljoonan euron korvauksia vastaan.

Raportin mukaan myrkkylasti seilasi Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista Euroopan kautta Afrikkaan. Trafigura yritti purkaa lastin useissa kohteissa Euroopassa ja Nigeriassa, mutta onnistui vasta Abidjanissa, jossa sen tytäryhtiö oli onnistunut sopimaan asiasta juuri toimiluvan saaneen yrityksen kanssa.

Afrikan Amnestyn johtaja Audrey Gaughran korostaa, että Trafigura käytti hyväkseen heikkoa kansainvälistä valvontaa, mutta se ei riitä perusteeksi rikosten jättämiselle rankaisematta.

Vaikka Trafigura ei itse kipannut lastia maihin, sen kuuluu järjestöjen mielestä vastata seurauksista oikeudessa.

Yhtiö kiistää

Trafigura moittii raporttia epätäsmällisyyksistä ja vääristä tulkinnoista. Sen mukaan asiaa on käsitelty viiden eri valtion oikeusistuimissa ja ratkaisut on tehty.

Yhtiö kiistää myös Norsunluurannikon hallituksen tiedot uhrien määrästä ja vammojen laadusta. Trafiguran nettisivujen mukaan jäte aiheutti korkeintaan ”lieviä flunssaoireita ja levottomuutta”.

Yhtiö kuitenkin myöntää, että korvausasia on paikoin hoidettu kehnosti.

Trafigura sopi vuonna 2007 Norsunluurannikon kanssa 150 miljoonan euron korvaussummasta. Amnestyn Gaughranin mukaan valtio keskeytti korvausten maksut epäselvyyksien vuoksi eikä ole varmuutta, moniko uhreista niitä sai.

Taas korruptiota

Vuonna 2009 Trafigura lupasi maksaa 35 miljoonaa euroa, kun 30 000 uhria nosti sitä vastaan kanteen Britanniassa. Rahan jakoon liittyi jälleen korruptiota, ja skandaali huipentui ministerin eroon Norsunluurannikolla. Raportin mukaan 6 000 henkeä jäi ilman rahojaan.

Helene Djeke, 59, odottaa yhä korvauksia. Hänen 32-vuotias tyttärensä ei kykene työhön myrkkyjen aiheuttamien sydänoireiden ja näön heikkenemisen vuoksi. Vieläkään ei ole kerrottu, mille aineille uhrit altistuivat.

– On väärin, ettei tekijöitä ole rangaistu, Djeke sanoo.

Norsunluurannikon ihmisoikeusliike vaatii rikostutkintaa.

– Valtio petti asukkaat, ja päästön seurausten selvittäminen hautautui rahanhimon alle, liikkeen puheenjohtaja Yacouba Doumbia suomii.