Pintaa syvemmältä
Etiopiassa 14 kuukautta vankilassa istuneet ruotsalaistoimittajat Martin Schibbye ja Johan Persson tunnetaan lehtihaastattelujen ansiosta myös meillä. Uutismediassa vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet syyt, miksi Schibbye ja Persson ylipäänsä lähtivät reportaasimatkalle Etiopian syrjäiselle Ogadenin alueelle.
Tarkoituksena oli raportoida paikan päältä ruotsalaisomisteisen Africa Oil -yhtiön öljynetsintähankkeista ja Etiopian armeijan ja poliisin erikoisjoukkojen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista paikallisia siviilejä vastaan.
Etiopian hallitus käy alueella sotaa Ogadenin kansallisen vapautusrintaman (ONLF) sissejä vastaan ja on kieltänyt toimittajien ja avustusjärjestöjen pääsyn alueelle.
Ruotsin ulko-ministeri Carl Bildt oli Lundin Petroleumin hallituksen jäsenenä, kun Ogadenin öljynetsintähanketta valmisteltiin.
Niinpä freelancetoimittaja Martin Schibbye ja valokuvaaja Johan Persson hakeutuivat Ogadeniin naapurimaan Somalian kautta. Autokyyti Galkayon kaupungista Etiopian rajan taakse maksoi 2 000 dollaria. Etiopian puolella ruotsalaisia vastassa oli ONLF:n sissipartio.
Juttumatka ehti hädin tuskin alkaa, kun sissit joutuivat tulitaisteluun armeijan joukkoja vastaan ja ruotsalaiset vangittiin 30. kesäkuuta 2011. Schibbye ja Persson olivat olleet Etiopiassa kaksi päivää.
Ogadenin alue on kuivaa pensassavannia ja kivikkoisia kukkuloita. Alueen neljä miljoonaa asukasta ovat etnisiä somalialaisia. Etiopian hallituksen laatiman etnisen maakuntajaon mukaisesti aluetta kutsutaankin virallisesti Somalialueeksi.
Somalialaisten mielestä Ogadenin alue kuuluisi Somaliaan. Vuonna 1977 Somalian diktaattori Mohamed Siad Barre lähetti armeijansa valtaamaan koko Ogadenin, mutta Neuvostoliiton ja Kuuban tuella Etiopia valloitti alueen takaisin seuraavana vuonna.
Vuonna 1984 perustettu ONLF ilmoittaa taistelevansa alueen laajemman itsemääräämisoikeuden puolesta. Etiopian hallitus ei ole suostunut neuvotteluihin – yhä vähemmän sen jälkeen kun Ogadenissa aloitettiin öljynetsinnät ja alueen maaperässä todettiin olevan huomattavat määrät maakaasua.
Etiopian nykyinen hallitus on Yhdysvaltojen tärkein liittolainen Afrikan sarven alueella. Etiopian joukkoja on lähetetty viime vuosina useaan otteeseen Somaliaan taistelemaan islamistien kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkisti jo vuonna 2008 yksityiskohtaisen raportin Ogadenin siviiliväestöön kohdistetuista vakavista ihmisoikeusloukkauksista. 130-sivuinen raportti syytti Etiopian viranomaisia rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Raportin mukaan Etiopian armeijan joukot polttivat ja tuhosivat kyliä ja anastivat ihmisten karjan. Kymmenet tuhannet ihmiset olivat joutuneet jättämään kotinsa ja elivät pakolaisleireillä naapurimaissa Keniassa ja Somaliassa. Poltetun maan taktiikalla haluttiin estää paikallisväestöä tukemasta ONLF:n sissejä, joita pidettiin uhkana öljynetsintähankkeille.
Öljynetsinnästä Ogadenissa vastaa kolme yhtiötä: kiinalainen Sinopec, malesialainen Petronas sekä ruotsalainen Lundin Petroleum, joka vuonna 2009 myi öljynetsintäoikeutensa omalle tytäryhtiölleen Africa Oilille.
Siviilien vaino vain kiihtyi sen jälkeen kun ONLF vuonna 2007 hyökkäsi kiinalaiselle öljynetsintäasemalle surmaten yli 70 ihmistä. Human Rights Watchin mukaan tuhansia sissiliikkeen kannattajiksi epäiltyjä on vangittu ilman oikeudenkäyntiä ja kidutettu tunnustusten saamiseksi. Naisia on joukkoraiskattu. Usein raiskauksiin ovat syyllistyneet juuri öljynetsintäalueita vartioivat sotilaat.
Aluehallinnon perustama poliisin erikoisyksikkö on surmannut ihmisiä summittaisesti, usein kuristamalla nämä kuoliaaksi teräslangalla ja jättäen ruumiit kylien aukioille varoitukseksi muille asukkaille.
Etiopian Ogadenissa ei vielä porata öljyä, mutta koeporausten perusteella alueen maaperässä uskotaan olevan runsaasti öljyä ja maakaasua.
Ruotsalainen Lundin Petroleum on kieltäytynyt ottamasta vastuuta Africa Oilin toiminnasta, sillä sen mukaan Africa Oil on oma itsenäinen yhtiö, jonka päämaja on Kanadassa.
Africa Oilin pääomistaja on kuitenkin Luxemburgissa päämajaansa pitävä Lorito Holdings, joka omistaa myös suurimman osuuden Lundin Petroleumista. Lorito Holdings on Lundinin perheen omistama holdingyhtiö.
Lundin Petroleum tunnetaan ennestään useista riskialttiista öljyhankkeista konfliktialueilla, joilla suuremmat öljy-yhtiöt eivät ole olleet halukkaita operoimaan. Lundin Petroleumia on aiemmin syytetty osallisuudesta väestön pakkosiirtoihin ja siviileihin kohdistettuihin ilmapommituksiin Etelä-Sudanissa toteutettujen öljynporaushankkeiden yhteydessä.
Aiemmin tänä vuonna yhtiön palkkaamat vartijat ovat taistelleet paikallisia aseellisia ryhmiä vastaan öljynetsintäalueella Somaliaan kuuluvassa Puntmaassa.
Lundinin yritysryppään perustaja Adolf Lundin rikastui 1970-luvulla Qatarissa tehdyillä maakaasulöydöksillä. Vuonna 1984 Lundin osallistui kultakaivostoimintaan kauppaboikottiin asetetussa apartheidhallinnon Etelä-Afrikassa. Myöhemmin hän sopi kupari- ja kobolttihankkeista silloisen Zairen diktaattorin Mobutun kanssa ja junaili öljyhankkeita Libyan johtajan Muammar Gaddafin kanssa.
Adolf Lundin oli myös palavasieluinen antikommunisti, joka kuului aikoinaan Ronald Reaganin presidentinvaalikampanjan tärkeimpiin tukijoihin.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt oli vuosina 2000–2006 Lundin Petroleumin hallituksen jäsenenä vastuualueenaan yhtiön eettiset linjaukset. Samaan aikaan yhtiötä syytettiin yhteistyöstä omia kansalaisiaan pommittavan Sudanin hallituksen kanssa. Bildt erosi yhtiön hallituksesta kaksi viikkoa sen jälkeen kun hänet nimitettiin ulkoministeriksi. Lundin Petroleumin pitkään valmisteltu öljynetsintähanke Ogadenissa käynnistyi loppuvuodesta 2006.
Adolf Lundin kuoli samana vuonna. Lundin-yhtiöiden johdossa ovat nyt hänet poikansa Lukas ja Ian Lundin.
Tällä viikolla tuli vielä tieto, että Lundin-ryhmään kuuluva Africa Oil on onnistunut löytämään öljyä Keniassa. Aftonbladet tiesi jo aiemmin kertoa, että yhtiön osakkeen arvo Tukholman pörssissä viisinkertaistui sinä aikana kun ruotsalaistoimittajat Schibbye ja Persson viruivat vankilassa Etiopiassa.
uutiskirje 
