Brasilian eläintarha ja valtion maataloustutkimuslaitos Embrapa ovat keränneet monien eläinten geenimateriaalia eli ituplasmaa kloonausta varten.
– Meillä on jo 420 näytettä varastossa, ja keräys jatkuu, Embrapan tutkija Carlos Frederico Martins kertoo.
Jos luvat saadaan, kloonaus saattaa alkaa vielä tämän vuoden puolella. Kloonattaviksi valittujen lajien joukossa ovat harjasusi, jaguaari, leijonatamariini ja suokoira. Geeniaines on kerätty pääasiassa kuolleista yksilöistä Brasilian trooppisen savannin eli cerradon alueelta.
Brasiliassa on kloonattu jo yli sata kotieläintä.
Embrapalla on kokemusta kotieläinten kloonauksesta, ja nyt se opettaa menetelmiään villieläinten tutkijoille, Martins kertoo. Brasiliassa syntyi vuonna 2001 ensimmäinen kloonivasikka, joka eli kymmenvuotiaaksi. Sittemmin maassa on kloonattu yli sata eläintä, pääasiassa lehmiä ja hevosia.
Klooneja ei päästetä luontoon
Brasilian villieläinklooneja ei ole tarkoitus päästää luontoon, koska ne eivät toisi mitään uutta geeniperimään. Kloonit aiotaan pitää eläintarhassa ja vähentää näin tarvetta pyydystää sinne eläimiä luonnosta, Martins selittää.
Niitä päästettäisiin luontoon vain äärimmäisissä tapauksissa.
– Jos jokin laji on aivan sukupuuton partaalla, voimme yrittää vahvistaa kantaa kloonien avulla, Brasilian eläintarhan tutkimusjohtaja Juciara Pelles huomauttaa.
Hän myöntää, ettei vielä tiedetä, voiko kloonaamalla pelastaa luonnossa elävää lajia, mutta sen elinkelpoisuuden lisääminen on mahdollista.
uutiskirje 
