Buenos Aires
Argentiinan senaatti hyväksyi jo lokakuussa 2009 presidentti Cristina Fernándezin ajaman medialain, mutta sen toimeenpanosta kiistellään yhä kolme vuotta lakimuutoksen jälkeen. Uusi laki, joka korvaa diktatuurin kaudelta peräisin olevan medialain, tähtää maan tiedotusvälineiden keskittymisen rajoittamiseen ja mediamonopolien purkamiseen.
Ennen mediaa pystyivät omistamaan vain yksittäiset henkilöt tai yritykset. Lakimuutoksen myötä myös yhteisöt voivat hankkia mediakanavia saadakseen äänensä kuuluviin. Esimerkiksi Etelä-Argentiinan Barilochessa alkoi lakimuutoksen myötä toimia maan ensimmäinen mapuche-intiaanien radio.
Medialain kiihkein vastustaja, Argentiinassa yli 250 sanomalehteä, radioasemaa, tv- ja kaapelikanavaa omistava Clarín-yhtymä on tehnyt kaikkensa saadakseen lain toimeenpanon estetyksi, sillä lakimuutos rajoittaa mediakonsernien toimilupien määrää. Välttääkseen toimilupien pakkomyynnin Clarín on käynyt oikeutta lakimuutosta vastaan.
Armonajan piti loppua joulukuussa
Clarín-yhtymän monopoliasema on peräisin Argentiinan sotilasdiktatuurin kaudelta (1976–1983), jolloin sotilasjuntalle läheinen yhtymä sai käsiinsä maan ainoan lehtipainon. Grupo Clarín on tällä hetkellä yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista media-alan konserneista.
Clarínin armonaika oli käydä vähiin, sillä takaraja ylimenevien toimilupien myymiseksi tuli täyteen joulukuun 7. päivä. Kyseinen päivä tunnetaan Argentiinassa 7D-nimellä (7. joulukuuta, espanjaksi 7 Diciembre). Päivämäärä oli hallituksen asettama takaraja medialain toimeenpanemiseksi.
Clarín kuitenkin kieltäytyi myymästä lain enimmäismäärän ylittävää osuuttaan. Yhtymän onneksi hallituksen kädet sidottiin, koska argentiinalainen tuomioistuin teki päivää ennen takarajaa konsernille myönteisen päätöksen.
Tuomion mukaan Clarínin omistuksiin ei voida puuttua ennen kuin lopullinen päätös Clarínin hallitusta vastaan nostamassa oikeusjutussa on annettu. Clarín on kyseenalaistanut maan parlamentin hyväksymän lain väittäen sen olevan perustuslain vastainen.
Samalla presidentti Fernándezin asema on vaikeutunut viime kuukausina, kun Clarín on koventanut otteitaan hallitusta vastaan käymässään mediasodassa. Maan poliittinen tilanne on polarisoitunut nopeasti presidentin menettäessä kannatustaan keskiluokan piirissä. Presidenttiä kritisoidaan muun muassa talouspolitiikan epäonnistumisesta, rajusta inflaatiosta, ja turvattomuuden lisääntymisestä.
Aiheesta enemmän perjantaina 14. joulukuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
