Huumeongelma paisuu köyhässä Sierra Leonessa

Ilmassa leijuu raskas marihuanan tuoksu. Gibrilla, 23, käärii näppärin sormin huumesätkää Veren jäsenet -nuorisojengin tukikohdassa Sierra Leonen pääkaupungissa.

Nuorukainen on täyttänyt työttömyyden aiheuttaman tyhjiön huumeilla ja rikoksilla. Sierra Leone kuuluu maailman köyhimpiin maihin ja toipuu yhä vuonna 2002 päättyneestä sisällissodasta.

– Useimmat täkäläiset kaverit polttavat marihuanaa, Gibrilla sanoo viitaten ympäröivään slummiin.

Hän aloitti sauhuttelun 11-vuotiaana ja arvioi polttavansa 15 sätkää päivässä.

Koko nuoruutensa kaduilla viettänyt parikymppinen Patrick on sekakäyttäjä.

– Käytän kokaiinia, marihuanaa, heroiinia ja alkoholia, hän listaa. Aineet ovat tarpeen, jotta ”selviää päivästä toiseen”.

Sota ja työttömyys

Sierra Leonen poliisin apulaisylitarkastaja Ibrahim Samura pitää huumeongelmaa hälyttävänä.

– Ongelmia aiheuttavat amfetamiini, heroiini ja yleisimmin käytetty kannabis. Pohjoisessa kannabis toimii paikoin vaihdon välineenä, Samura kertoo.

Hänen mukaansa huumeongelma karkasi käsistä sodan aikana.

Tohtori Edward Nahim myöntää, että moni ei pääse eroon sodan aikana opituista tavoista. Hän on työskennellyt huume- ja mielenterveysongelmien parissa 40 vuotta.

Nahim yhdistää nuorison huumeidenkäytön kuitenkin työttömyyteen.

– Joutilaat nuoret viettävät aikaansa slummien huumeluolissa.

Rikoksia ja terveysongelmia

Maailmanpakki arvioi, että Sierra Leonen nuorista 70 prosenttia on vailla työtä.

– Jos saan töitä, lopetan polttamisen. Kun aamulla ei tarvitse lähteä töihin, sauhuttelen marihuanaa, Gibrilla sanoo.

Poliisipäällikkö Samura on huolissaan huumeiden ja väkivaltarikosten kytköksistä. Hänen mukaansa Sierra Leonessa toimii yli 250 rikollisjengiä.

– Huumepäissään nuoret äityvät tappamaan, Samura valittaa.

Tohtori Nahim näkee työssään huumeiden ja halvan paikallisen viinan terveysvaikutukset. Hänen 10–35-vuotiaista potilaistaan 80 prosenttia kärsii huumeiden aiheuttamista psykoottisista oireista.

– He kuolevat 40 ikävuoteen mennessä fyysisiin ja psyykkisiin komplikaatioihin, hän sanoo.

Tytöt kirivät perässä

Nahimin mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret miehet, mutta ”tytöt kirivät perässä”.

Huumevieroituksen voimavarat ovat vähissä. Nahim pystyy tarjoamaan vain kymmenen päivän hoitokuureja, ja moni sortuu sen jälkeen uudelleen.

Pastori Morie Ngobehin kuntoutuskeskus antaa pitempiaikaista hoitoa uskonnon ja terapian avulla.

Abdulai Bahin perhe toi hänet hoitoon alkoholismin vuoksi. Kerta on jo toinen, mutta Bah uskoo pysyvänsä tällä kertaa kuivilla.

– Sukulaiset ovat luvanneet auttaa minua aloittamaan oman bisneksen. Jos se menestyy, en juo enää.