Itävaltalaiset ottivat viime sunnuntaina kansanäänestyksessä kantaa siihen, mille perustalle sotilaallinen maanpuolustus tulevaisuudessa järjestetään. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä sai 59,7 prosentin kannatuksen, kun taas ammattiarmeijaan siirtymistä tuki 40,3 prosenttia. Yli puolet (52,4 prosenttia) itävaltalaisista käytti äänioikeuttaan.
Hallituspuolueet ovat asiassa eri linjoilla, sillä sosialidemokraatit (SPÖ) kannattavat ammattiarmeijaa, kun taas porvarillinen kansanpuolue (ÖVP) tukee asevelvollisuusjärjestelmää. Puolueet kuitenkin sitoutuivat ennen kansanäänestystä kunnioittamaan sen tulosta, vaikka äänestys oli vain neuvoa-antava.
Varsinkin SPÖ:n kannattajien keskuudessa hajonta oli suurta, sillä ovensuukyselyjen mukaan yli kolmannes äänestykseen osallistuneista demareista tuki asevelvollisuuden säilyttämistä.
Varusmiespalveluk-seen kutsuttavia on Itävallassa lähes saman verran kuin Suomessa.
ÖVP:n kannattajista taas viidennes piti parempana ammattiarmeijaa. Oikeistopopulististen puolueiden, FPÖ:n ja BZÖ:n, kannattajien enemmistö tuki asevelvollisuusjärjestelmää, vihreiden ammattiarmeijaa.
Neljäsosalle taistelukoulutus
Varusmiespalvelukseen kutsutaan vuosittain noin 23 000 miestä (Suomessa noin 27 000). Heistä 14 000 palvelee erilaisissa ylläpitotehtävissä – keittiössä, toimistossa, korjaamossa – ja loput saavat varsinaisen taistelukoulutuksen. Palvelusaika on kuusi kuukautta (Suomessa 165, 255 tai 347 vuorokautta).
Ikäluokasta yli 30 prosenttia (Suomessa alle 10 prosenttia) hakeutuu siviilipalvelukseen, jonka kesto on yhdeksän kuukautta (Suomessa 347 vuorokautta).
Varsinaisiin sotilaallisiin tehtäviin koulutetaan siis vain suhteellisen pieni osa ikäluokasta.
SPÖ ja ÖVP päättivät tiistaina asettaa työryhmän valmistelemaan uudistuksia varusmiespalvelukseen. Yhtenä tavoitteena on nostaa sotilaallisiin tehtäviin koulutuksen saavien määrää puolittamalla ylläpitoon osallistuvan joukon koko.
Esteeksi on välittömästi noussut raha: tarvitaan lisää ammattisotilaita kouluttajiksi sekä kokkeja, toimistotyöntekijöitä, mekaanikkoja ja muita ammattilaisia korvaamaan varusmiehiä. Itävallan puolustusbudjetti on 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta (Suomen 1,4 prosenttia).
Epäilijät – muun muassa yksi aikaisempi puolustusministeri – asettavat kyseenalaiseksi sen, onko armeijalla ylipäänsä tarvetta suuremmalle määrälle sotilaallisen koulutuksen saaneita. Myös uudistukselle asetettu muutaman kuukauden aikataulu ja hankkeen ajoittuminen syksyllä pidettävien parlamenttivaalien alle epäilyttävät.
Ikäryhmillä suuret erot
Tuskin on yllättävää, että alle 30-vuotiaiden enemmistö oli ammattiarmeijan ja yli 60-vuotiaiden enemmistö nykyisen asevelvollisuusarmeijan kannalla. Miehistä kaksi kolmannesta ja naisista selvästi yli puolet antoi niin ikään tukensa nykyjärjestelmälle.
Kun äänestämässä käyneiltä tiedusteltiin perusteita ratkaisulleen, asevelvollisuusjärjestelmää tukeneet mainitsivat useimmin siviilipalveluksen säilyttämisen. Yli 13 000 siviilipalvelusmiestä on vaikeasti korvattavissa oleva työvoima muun muassa sairaaloissa, hoitolaitoksissa tai pelastuspalvelussa.
Monet katsoivat asevelvollisuuden suorittamisen olevan hyväksi nuorille miehille, ja yli puolet piti asevelvollisuusarmeijaa tärkeänä osana maan puolueettomuutta.
Ammattiarmeijaa puoltaneet pitivät asevelvollisuutta nuorille miehille tarpeettomana ajanhukkana tai katsoivat ammattiarmeijan kuuluvan tähän aikaan ja olevan parempi ratkaisu turvallisuuden kannalta.
Suomessa MTS on vuosittaisissa mielipidetutkimuksissaan selvittänyt vuodesta 2001 lähtien kansalaisten suhtautumista asevelvollisuuteen. Selvitystä ei voi suoraan verrata Itävallan kansanäänestykseen.
Vastattavaksi on esitetty kolme vaihtoehtoa: nykyinen järjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa (miesten) ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen, valikoiva järjestelmä, jossa vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen, ammattiarmeija.
Tuki nykyisen järjestelmän säilyttämiselle on vaihdellut 63 ja 80 prosentin, valikoivalle järjestelmälle yhdeksän ja 27:n sekä ammattiarmeijalle seitsemän ja 11 prosentin välillä.
uutiskirje 
