Šiiamuslimit vainon kohteena Egyptissä

Šiia- ja sunnimuslimien välit kiristyvät Egyptissä. Sunnienemmistö vainoaa ”syövän tavoin” leviävää šiialaisuutta ja paheksuu maansa johdon avauksia Iranin suuntaan.

Sunnijoukko piiritti hiljan Kairossa asuvan Mohammed Nourin kodin. Naapureille oli paljastunut, että Nour oli kääntynyt sunnista šiiaksi jo 20 vuotta sitten.

Sunnit sanovat, että Egypti tarvitsee rokotuksen syövän tavoin leviävää šiialaisuutta vastaan. Siksi Nour ja moni muu on joutunut jatkuvan vainon kohteeksi.

– Naapurit haluavat häätää minut alueelta. Taloani kivitetään, saan uhkaussoittoja, ja autoni sytytettiin tuleen. Pelkään perheeni puolesta, Nour kertoo.

Poliittiset kiistat

Šiiojen ja sunnien eripura puhkesi profeetta Muhammedin kuoltua vuonna 632. Egyptin kiistan juuret ovat kuitenkin nykypolitiikassa. Myös kristityn koptivähemmistön jäseniä on ahdisteltu viime aikoina.

Egyptin vuonna 2011 syrjäytetty presidentti Hosni Mubarak suhtautui vihamielisesti šiialaiseen Iraniin ja halusi torjua sen vaikutuksen arabimaailmassa.

Välirikko alkoi jo Iranin islamilaisesta vallankumouksesta 1979. Iranin uusi johto ei hyväksynyt rauhansopimusta, jonka Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat teki Israelin kanssa 1978. Asiaa ei parantanut se, että Egypti myönsi turvapaikan Iranin syrjäytetylle šaahille Reza Pahlaville.

Salafistit vainoavat

Egyptin 83 miljoonasta asukkaasta on šiioja arviolta 1–2 miljoonaa. Mubarakin kaatuminen soi heille hetken helpotuksen, mutta ahdinko paheni, kun islamistinen Mohammed Mursi nousi presidentiksi viime vuonna.

Valtio syrjii šiioja ja jättää heidät alttiiksi kasvavan salafistisen ääriliikkeen vainolle, tunnettu šiiaoppinut Ahmad Rasem al-Nafis sanoo.

– Olin päästä hengestäni kesällä 2011 ja saan uhkauksia lähes päivittäin, hän jatkaa.

Salafistien radikaali sunnilahko oli Mubarakin aikana kielletty, mutta vallankumouksen jälkeen liike järjestäytyi poliittisesti ja sai neljäsosan äänistä viime vuoden parlamenttivaaleissa.

Liennytys vastatuulessa

Šiialaisuus ei ole uutta Egyptissä. Kairon perusti vuonna 969 šiialainen Fatimidin hallitsijasuku, jonka 200-vuotinen valtakausi muovasi maata paljon. Sunnit käyvät nyt al-Husseinin ja Sayeda Zeinabin vanhoissa šiiamoskeijoissa.

– Sunnia ei pysty erottamaan šiiasta käytöksen perusteella. Erot ovat keinotekoisia, ja niitä liioitellaan poliittisista syistä, al-Nafis vakuuttaa.

– Egypti on sunnalainen maa, ja meidän on suojeltava yhteiskuntaa šiialaisuudelta, kairolainen tekstiilikauppias Khaled Fahmi sanoo. Hänen mukaansa Iran soluttaa maahan agentteja, joiden ”valheita köyhät ja lukutaidottomat uskovat helposti”.

Fahmi on vihainen Mursin liennytyksestä Iranin suuntaan. Moni muukin paheksui presidentin elokuista Teheranin-matkaa. Kun Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad kävi helmikuussa Kairossa, häntä heiteltiin kengillä.

Egyptiin saapui huhtikuussa turistiryhmä Iranista ensi kertaa 30 vuoteen. Vastassa oli salafistien mielenosoitus, ja hallitus lopetti matkailun saman tien.