Luottamus sosiaaliseen mediaan horjuu Egyptissä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Sosiaalisella medialla oli tärkeä rooli Egyptin vallankumouksessa yli kaksi vuotta sitten. Nyt somea käytetään myös valheiden levittämiseen ja väkivallan lietsontaan.

Twitter ja Facebook auttoivat aktivisteja järjestämään mielenosoituksia ja välittämään poliittisia viestejä alkuvuodesta 2011. Kansannousu Kairon Tahririn aukiolla jatkui 18 vuorokautta ja lopetti presidentti Hosni Mubarakin diktatuurin.

– Uusi media auttoi kokoamaan satojatuhansia mielenosoittajia useisiin paikkoihin samaan aikaan. Lisäksi se välitti tietoa virallisten lähteiden ulkopuolelta, politiikan toimittaja Ammar Ali Hassan arvioi.

Somesta tuli vallankumouksen jälkeen myös viranomaisten tiedotuskanava. Viime vuoden vaaleihin asti Egyptiä hallinnut korkein sotilasneuvosto jakelee yhä lausuntojaan Facebookissa.

Yllytyksen väline

Nyt sosiaalinen media on siirtynyt vähemmän rakentavaan rooliin, al-Ahram-keskuksen tutkija Adel Abdel-Saddiq sanoo.

– Somessa on yllytetty mielenosoittajia poliisia vastaan, maallista oppositiota islamisteja vastaan sekä muslimeja kristittyjä vastaan ja päinvastoin, hän jatkaa.

Abdel-Saddiqin mukaan nimettömät tahot ovat syöttäneet verkkoon väärää tietoa, jossa on esimerkiksi syytetty turvallisuusjoukkoja käymisestä aseettomien mielenosoittajien kimppuun tai muslimeja hyökkäyksestä kristittyjä vastaan.

– Sen jälkeen rummutetaan koolle vihaisia mielenosoituksia, jotka johtavat helposti väkivaltaan.

Se näkyi vallankumouksen jälkeen leimahdelleissa muslimien ja kristittyjen yhteenotoissa, joita tarkkailijat epäilivät kolmannen osapuolen lietsomiksi.

Luottamus murenee

– Yleisö havahtui pian siihen, että tietyt tahot – vastavallankumoukselliset, poliittiset vastustajat tai ulkomaiset agentit – hyödynsivät somea horjuttaakseen vallankumouksen jälkeisiä oloja, Abdel-Saddiq sanoo.

Hassanin mukaan verkkoon on helppo luoda sivustoja väärällä nimellä. Näin teki ryhmä, joka esiintyi Facebookissa Egyptin salafistipuolueena.

Myös videosivusto Youtubea käytetään väärennösten levitykseen, Abdel-Saddiq lisää. Jo vuonna 2011 sinne ilmestyi pätkä, jossa egyptiläinen poliisi heitti mielenosoittajan ruumiin roskakasaan.

Filmi esitettiin myös televisiossa, ja siitä nousi kohu. Lopulta osoittautui, että tilanne oli kuvattu Egyptin ulkopuolella.

Laki laahaa jäljessä

Huhtikuussa levisi video muslimimiehistä, jotka ahdistelevat kristittyä naista seksuaalisesti. Kohun keskellä ilmeni, että video oli kuvattu vuonna 2009 ja liittyi heimojen kiistaan Ylä-Egyptissä.

– Se oli tuntemattoman tahon selvä yritys lietsoa väkivaltaa muslimien ja kristittyjen välillä, Hassan sanoo.

Hänen mukaansa näitä tapauksia on ollut sen verran, että somen käyttäjät ovat alkaneet kyseenalaistaa verkkoon ilmestyvien videoiden todenperäisyyden.

Abdel-Saddiq sanoo lainsäädäntöä jälkeenjääneeksi. Kunnianloukkaus- ja herjaussyytteitä voi nostaa perinteisiä viestimiä, mutta ei nettimediaa vastaan. Hän toivoo tilanteen muuttuvan tämän vuoden parlamenttivaalien jälkeen.

– Siihen asti saamme nähdä, miten useimmille egyptiläisille yhä outoa ilmaisunvapautta käytetään vastuuttomasti ja rajoituksitta, hän varoittaa.