Poikkeustila jatkuu Etiopian Amharassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Viime kesän levottomuudet Amharan alueella Etiopiassa johtivat syksyllä puolen vuoden poikkeustilaan, jota jatkettiin maaliskuussa pienin lievennyksin. Tilanne on nyt rauhallinen, mutta tyytymättömyys hallitukseen muhii yhä.

Protestit alkoivat syksyllä 2015 Etiopian suurimman väestöryhmän, oromojen, alueella vastalauseena maakaappauksille. Myös toiseksi suurin väestöryhmä, amarat, nousi vastustamaan hallitusta. Oromot ja amarat muodostavat yhteensä 60 prosenttia Etiopian satamiljoonaisesta väestöstä.

Protestit ovat saaneet etnisiä sävyjä, sillä hallitseva eliitti kuuluu pääasiassa tigre-heimoon, joka käsittää vain kuutisen prosenttia väestöstä.

Etiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) on hallinnut maata vuoden 1991 vallankumouksesta asti. Puolueen oppi periytyy kommunismista, mutta sallii vapauksia markkinoille.

Kaupungeissa rauhallista

Amharan pääkaupungissa Bahir Darissa armeija pysäytti elokuussa rauhanomaisen mielenosoituksen ampumalla. Seurasi joukkopidätyksiä, kokoontumis- ja ulkonaliikkumiskieltoja sekä viestinnän rajoituksia.

Maaliskuun lopussa poikkeustilaa jatkettiin neljällä kuukaudella hiukan lievennettynä. Nyt poliisi tarvitsee luvan kotietsintöihin ja vangitsemiset ilman oikeudenkäyntiä on virallisesti kielletty.

Elämä soljuu normaalin näköisesti Bahir Darissa ja Gonderissa, joka on Etiopian entinen hallintokeskus. Kaduilla on vilkasta, ja aiemmin vastarinnan merkiksi suljetut kaupat on avattu.

Tyytymättömyys pilkahtelee puheissa, mutta asukkaat myöntävät, ettei sen osoittamiseen ole poikkeustilan alla mahdollisuuksia. Sortotoimet ovat hyvässä muistissa.

– Koska ihmiset eivät voi protestoida, he rukoilevat enemmän kuin koskaan, matkailualalla työskentelevä Stefanos sanoo.

Sorto lisää epäluottamusta

– Yli 20 000 nuorta joutui vangituksi ja kidutetuksi, ja satoja tapettiin ennen kuin järjestys oli palautettu, oikeustieteen emeritusprofessori Alemante Selassie kertoo.

– Sorto on kuitenkin vähiten tehokas keino järjestyksen luomiseen yhteiskunnassa, jossa kansan ja hallitsijoiden välillä vallitsee perustava epäluottamus, hän jatkaa.

Gonderissa on paljon työttömiä nuorukaisia, jotka lohduttautuvat pureskelemalla huumaavia khat-kasvin lehtiä.

– Ryhdyin sotilaaksi suojellakseni kansaani. Taistelin seitsemän vuotta Somaliassa, mutta sen jälkeen valtio on hylännyt minut. Olen etsinyt työtä turhaan viisi kuukautta, khatia jauhava Tesfaye, 32, kertoo.

Maaseudulla taistellaan

Vuoden 1991 vallankumouksen jälkeen säädetty perustuslaki teki Etiopiasta etnisten osavaltioiden liiton, mutta hallitus on keskittänyt vallan itselleen.

– Kun menin yliopistoon kolme vuotta sitten, ketään ei kiinnostanut, mistä kukin on kotoisin. Nyt amarat ja tigret tappelevat keskenään, tietoliikenneinsinööriksi valmistunut Haile kertoo.

Vaikka Amharan kaupungeissa on rauhallista, asukkaat sanovat vastarinnan jatkuvan maaseudulla.

– Talonpojat ovat valmiita kuolemaan maansa puolesta, koska se on ainoa, minkä he tuntevat, nimettömänä esiintyvä etiopialainen pappi vakuuttaa.

Kaupunkilaisten mukaan aseistautuneet viljelijät ovat taistelleet armeijaa vastaan usean kuukauden ajan.

– Näin kymmenittäin luodin tai veitsen haavoittamia sotilaita Gonderin sairaalassa. Maaseutu ei ole hallituksen valvonnassa, sairaanhoitoa opiskeleva Henok sanoo.

Englanninkielinen versio