Kolumbian satamatyöntekijät ovat onnistuneet kahdessa vuodessa neuvottelemaan kahdeksan uutta yrityskohtaista sopimusta. Se on paljon maassa, jossa ay-aktiiveja murhataan ja häädetään kodeistaan.
– Satamat yksityistettiin 1991 ja käytännössä ammattiliitot kiellettiin. Vasta 2012 saimme ammattiliiton jälleen perustettua. Vaikein neuvoteltava oli ensimmäinen Cartagenan sataman sopimus, Cartagenan sataman pääluottamusmies Edinson Parada Mendoza kertoo.
Satamatyöntekijöiden järjestäytyminen on kasvanut. Kaksi vuotta sitten kuljetusalan liittoon kuului 132 jäsentä, nykyisin liki 600. Työehtosopimukset kattavat jo 3 500 työntekijää, aiemmin noin 360:ä.
Parada Mendoza sanoo, että Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n antamasta koulutuksesta on ollut iso apu. Ay-toiminnasta on tullut kurinalaisempaa ja järjestelmällisempää.
– Meillä on paljon jopa naisia mukana, mikä on kolumbialaisittain ennen kuulumatonta, Parada Mendoza naurahtaa.
Parada Mendoza, kuljetusliitto SNTT:n puheenjohtaja Esteban Barboza sekä Kansainvälisen kuljetusliiton ITF:n Latinaisen Amerikan kouluttaja Emiliano Addisi vierailivat tiistaina AKT:n valtuustossa. AKT tukee SASK:n hanketta satamatyöntekijöiden järjestäytymiseksi.
Ay-liike mukana rauhanneuvotteluissa
Ammattiliittoihin uskalletaan liittyä aiempaa helpommin, sillä ay-liikettä ei enää leimata Farc-sissijärjestön osaksi. Kaikki kolme ammatillista keskusjärjestöä ovat olleet aktiivisesti mukana hallituksen ja sissiliikkeen välisissä rauhanneuvotteluissa. Sosialistisen CUT:n ohella neuvotteluihin osallistuvat liberaalinen CTC ja konservatiivinen CGT.
– Valtio on myöntänyt viimein, että CUT on oma itsenäinen liikkeensä ja että se on joutunut kärsimään yhtä lailla sissisodasta, Esteban Barboza kertoo.
Viimeisen 25 vuoden aikana on surmattu 3 800 ay-aktiivia. kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa ihmistä on sisäisessä maanpaossa. Vaikka tilanne näyttää nyt paremmalta, vuoden aikana on surmattu 142 rauhanaktiivia.
– Kuitenkin jo 80 000 sissiliikkeen sotilasta on luovuttanut aseensa, Barboza sanoo.
Ongelmana on, että maan hallitus ei ottanut huomioon kaikkia rauhansopimuksen seurauksia. Farcin sijalle ovat tulleet puolisotilaalliset joukot ja muut sissiliikkeet. Kun koka-viljelmiä suljettiin, viljelijöille ei annettu mitään muuta viljelykasvia tilalle.
– Hallitus jätti viljelijät tyhjän päälle, mutta he uskaltavat osoittaa mieltään. Sitä ei ole nähty 50 vuoteen, Barboza sanoo.
– Opettajatkin vaativat mielenosoituksissa kouluihin lisää rahaa. Korruptiotapauksia tulee ilmi. Demokratian kannalta tämä on hyvä suunta.
Turvallisuus huolettaa yhä omaisia
Vielä muutama vuosi sitten ay-liikkeen tilanne näytti toivottomalta, Barboza on joutunut olemaan puoli vuotta maanpaossa Espanjassa. Liiton edellinen puheenjohtaja asuu edelleen maanpaossa Yhdysvalloissa.
Parada Mendoza sanoo, että hengissä pysyminen on ollut herrasta kiinni.
– Jos esiinnyn televisiossa, omaiseni soittavat pian sen jälkeen, olenko varmasti turvassa.
Kuljetusliitto on maan vahvin ammattiliitto, mutta tehtävää riittää. Parada Mendoza kertoo, että satamien noin 30 000 työntekijästä vain 5 000 on vakituisia.
– Työnantaja saattaa antaa satunnaiselle työntekijälle vierailijakortin ja patistaa töihin. Palkkoja poljetaan eikä työsuojelusta välitetä.
Kuljetusliiton seuraava tavoite on yhtenäistää satamien yrityskohtaisia sopimuksia ja saada sopimukset myös muihin satamiin.
– Meillä on paljon nuoria uusia jäseniä, jotka uskaltavat vaatia oikeuksiaan eivätkä pelkää järjestäytymistä. Toivoa on, Barboza sanoo.
uutiskirje 
