Kuvernööri Joko Widodon voitettua vuonna 2014 Indonesian presidentinvaalit Jakartan uudeksi kuvernööriksi nousi varakuvernööri, Ahok-kutsumanimellä tunnettu Basuki Purnama.
Indonesian kiinalaisperäiseen ja kristittyyn vähemmistöön kuuluva Ahok voitti tämän vuoden helmikuussa vaalien ensimmäisen kierroksen 43 prosentin ääniosuudella. Toisella kierroksella huhtikuussa kuvernööriksi valittiin islamististen ääriryhmien tuella kampanjoinut entinen opetusministeri Amies Baswedan, joka kampanjan edetessä alkoi mainostaa itseään islamilaisena ehdokkaana.
Baswedan tapasi näkyvästi sataatuhatta kovan linjan islamistia edustavan Islamin puolustusrintama FPI:n ja globaalia kalifaattia tavoittelevan Hizbut Tahrir -ryhmän edustajia. Ryhmät onnistuivat kampanjan aikana nostamaan jumalanpilkkasyytteen Ahokia vastaan.
Islamistiset ääriryhmät ovat korottaneet ääntään.
Ryhmät järjestivät uhkailevia mielenosoituksia kristityn valintaa vastaan ja pyrkivät estämään kampanjan aikana kuolleen vanhan musliminaisen uskonnollisten perinteiden mukaiset hautajaiset, koska tämä oli ilmoittanut äänestäneensä Ahokia ensimmäisellä kierroksella.
Jumalanpilkkasyyte
Indonesia on perinteisesti ollut moniuskontoinen valtio, jossa viranomaiset eivät ole valvoneet ihmisten jokapäiväistä käyttäytymistä ja pukeutumista. Maailman suurimmassa muslimimaassa on kaksi monikymmenmiljoonaista muslimijärjestöä, jotka ovat pääsääntöisesti puolustaneet myös vähemmistöjen oikeuksia ja ihmisoikeuksia.
FPI ja Hizbut Tahrir onnistuivat kuitenkin saamaan myös näiden järjestöjen vaikuttajilta tukea jumalanpilkkasyytteelleen. Ääriryhmät ovat monin paikoin onnistuneet saamaan varsinkin naisten asemaa vaikeuttavia paikallisia sharia-määräyksiä aikaan. Ne ovat rohkaisseet ja toteuttaneet väkivallantekoja vähemmistöihin kuuluvia vastaan kymmenen viime vuoden aikana.
Jakartassa ovat viime vuosina maanomistus ja varallisuus keskittyneet harvempiin käsiin ja alueiden kehitys eriytynyt. Kun aiemmin eri väestöryhmät asuivat samoilla alueilla, on rikkaille nyt alkanut syntyä erillisiä aidattuja asuinalueita.
Indonesian veronkantokyky on Asean-maista toiseksi alhaisin. Talouskasvusta osattomiksi jääneet, väestön enemmistön muodostavat alempi keskiluokka ja köyhät ovat siksi olleet alttiita islamistiselle populismille, jolloin vähemmistöistä on tehty syntipukkeja.
Ökyrikkaiden valtakeskittymiä
Sekä Ahokilla että voittaja Baswedanilla oli tukenaan suuria etujaan valvovia ökyrikkaiden valtakeskittymiä ja talouden monialatoimijoita. Baswedanin tukijoihin kuului myös presidentti Donald Trumpin indonesialainen bisneskumppani, kiinalaisperäinen kristitty Hary Tanoesoedibjo, jonka isoista vaalirahoista oltiin hiljaa kun Baswedan keskittyi hankkimaan ääriryhmien tukea.
Ahokia tuki vaaleissa demokraattisen puolueen puoluetoveri, presidentti Widodo.
Painostuksen alla Widodon hallitus kuitenkin aloitti tutkimukset Ahokin jumalanpilkkasyytteestä, ja muslimi Widodo oli kampanjoinnissaan hyvin varovainen. Jakartan vaalilla on merkitystä kahden vuoden päästä käytäville presidentinvaaleille, joissa Widodo pyrkii jatkokaudelle.
Toukokuussa jakartalainen tuomioistuin antoi Ahokille kahden vuoden vankeustuomion. Monet katsoivat oikeuden toimineen poliittisen painostuksen alaisena, ja tuomiota vastaan on osoitettu mieltä.
Äänekkäät ääriryhmät
Pääkaupungin kuvernöörin vaali osoitti sen, että myös presidentinvaaleissa pyrkimys islamismin vahvistamiseen ja kansalaisten arkielämän kontrollointiin jättää alleen köyhyyteen, varallisuuden keskittymiseen, terveyteen ja joukkoliikenteeseen liittyvät kysymykset.
Islamilaista valtiota tavoittelevat puolueet ovat 240 miljoonan asukkaan valtiossa saaneet perinteisesti vain selvän vähemmistön kannatuksen. Maan yli 200 miljoonan islaminuskoisen kansalaisen enemmistö on tukenut uskonnonvapautta sekä sananvapauden, järjestäytymisvapauden ja yksityisyydensuojan kaltaisia perusoikeuksia.
Ääriryhmät ovat kuitenkin äänekkäitä ja niillä on omia yksityiselämän moraalinormeja kontrolloimaan pyrkiviä, väkivaltaisestikin käyttäytyviä partioita.
Esimerkiksi FPI.n ja Hizbut Tahririn sanotaan saaneen taloudellista tukea Saudi-Arabiasta, ja ne pystyvät käyttämään hyödykseen Indonesian poliittisen ja taloudellisen eliitin valtapelejä.
Kenraalit taas tulossa
Moni vuoteen 1999 Indonesiaa verisesti hallinneen kenraali Suharton aikana rikastuneista kenraaleista on pyrkimässä takaisin vallan näyttämölle. Heitä ovat opiskelijaliikkeen mielenosoituksia väkivaltaisesti tukahduttanut Subianto Prabowo ja Indonesian miehityksen alla eläneiden itätimorilaisten verta vuodattanut Wiranto.
Vuonna 2014 Prabowo hävisi presidentinvaaleissa Widodolle, joka kenkäkauppiaan poikana on ensimmäinen Indonesian perinteisen eliitin ulkopuolelta noussut presidentti.
Jakartan vaaleissa Prabowo ja Wiranto tukivat Baswedania ja he ovat valmiita liittoutumaan islamististen ääriryhmien kanssa valtapyrkimyksiään vahvistaakseen. Kuvernööriksi päästyään myös Baswedan on vahvistanut asemiaan Widodon mahdollisena haastajana.
Vuonna 2014 Widodoa tukivat useimmat Indonesian ihmisoikeusryhmistä ja kansalaisjärjestöistä. Moni niistä on myöhemmin arvostellut Widodoa haluttomuudesta puuttua markkinafundamentalistiseen talouspolitiikkaan.
Jos Jokowi-kutsumanimellä tunnetun presidentin vastaehdokkaaksi nousee islamistien ja Suharton ajan kenraalien tukema ehdokas, voinee Jokowi vaalissa jälleen luottaa myös kansalaisjärjestöjen tukeen.
uutiskirje 
