Etiopian ja Eritrean välit ovat yhä toraisat vuosituhannen vaihteen rajasodan jäljiltä, mutta se ei estä Etiopiaa ottamasta vastaan pakolaisia Eritreasta. YK:n mukaan ainakin 165 000 eritrealaista on hakenut turvapaikkaa naapurimaasta.
– Teemme eron hallituksen ja kansalaisten välillä. Eritrealaiset ovat kanssamme samaa verta, ja meillä on yhteiset esi-isät, Etiopian pakolaishallinnon edustaja Estifanos Gebremedhin sanoo.
Eritreassa on vajaat 7 miljoonaa asukasta ja Etiopiassa 100 miljoonaa. Eritrea soti Etiopian valtaa vastaan 30 vuotta (1961–1991) ja sai itsenäisyyden vuonna 1993. Nykyisen rajan molemmin puolin puhutaan tigrinjaa ja harjoitetaan ortodoksista kristinuskoa.
EU-maat ovat valmiita maksamaan Etiopialle siitä, että se pitää pakolaiset alueellaan.
Esimerkiksi helmikuussa rajan yli tuli 3 367 eritrealaista. Adinbriedin kaupunki on yksi rajaseudun 12 sisääntulopisteestä, joissa eritrealaiset voivat rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi. Heille varattuja pakolaisleirejä on neljä.
Syrjityt kunamat
Sotilaat tuovat Adinbriediin yöllä rajan ylittäneen seurueen, johon kuuluu neljä miestä, kaksi naista, viisi pikkulasta ja yksi 14-vuotias tyttö.
– Matkamme Eritrean pääkaupungista Asmarasta kesti neljä päivää. Vaelsimme kymmenen tuntia joka yö ja nukuimme päivät erämaassa, yksi miehistä kuvaa 80 kilometrin taivalta.
Ensimmäinen pakolaisleiri avattiin Shimelbassa 2004. Siellä majoittuu nyt noin 6 000 henkeä, joista yli puolet kuuluu Eritrean yhdeksästä heimosta syrjityimpänä pidettyyn kunama-kansaan.
Nagazeuelleksi esittäytyvä kunama-mies kertoo viettäneensä Etiopiassa jo 17 vuotta.
– Eritrean hallitus vei peltomme, koska maa oli viljavaa ja me olimme kouluttamattomia ihmisiä. Kuulun ensimmäisiin pakolaisiin, mutta nyt heitä tulee kaikista etnisistä ryhmistä.
Rikoksia ihmisyyttä vastaan
Shimelban kunamat syyttävät Eritrean hallitusta kansanmurhaa lähenevistä joukkomyrkytyksistä ja mielivallasta, jossa torikauppias saatetaan ampua hinnasta tulleen erimielisyyden vuoksi.
Myös viime vuonna julkaistu YK:n raportti syytti Eritrean johtoa rikoksista ihmisyyttä vastaan. Raporttia arvosteltiin siitä, että se sivuutti Eritrean myönteiset saavutukset, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen kohentamisen.
– Raportti ei ole yhtään liioiteltu, Shimelbassa kahdeksan vuotta asunut Dawit vakuuttaa.
– Meillä on täällä leirillä todistajia, jotka ovat kokeneet raiskauksia, kidutusta ja vankeutta.
Badmen rajakaupunkiin on saapunut 15 nuoren miehen joukko Eritreasta.
– Lähdin kuultuani, että armeijan kutsunnat ovat alkamassa. En aio käydä läpi sitä koettelemusta. Sotilaat näkevät nälkää, palkkaa ei makseta, eikä siellä tehdä mitään kotimaan hyväksi vaan ainoastaan palvellaan upseereita, 20-vuotias Gebre kertoo.
Katse tulevaisuudessa
Etiopiassa eritrealaiset ovat vain yksi ryhmä kaikkiaan yli 800 000 pakolaisen joukossa.
– Etiopia uskoo vakaasti, että pakolaisten auttaminen on hyväksi ajatellen alueen valtioiden tulevia suhteita, tilanteeseen perehtynyt yhdysvaltalaisen Arcadian yliopiston professori Jennifer Riggan sanoo.
Toisten arvioiden mukaan pakolaisista voi koitua myös taloudellista hyötyä. Esimerkiksi Euroopan maat ovat valmiita maksamaan Etiopialle samaan tapaan kuin Turkille siitä, että se pitää pakolaiset alueellaan.
– Etiopia on ryhtynyt portinvartijaksi ja miettii, miten se voi hyötyä vääjäämättömistä ihmisvirroista. Uskon, että se on järkevä ja realistinen näkemys, Riggan sanoo.
uutiskirje 
