Norjan tapahtumista ei kerrota paljoakaan suomalaisessa mediassa, vaikka Norja on Suomen pohjoinen naapurimaa.
Pohjois-Norjasta kotoisin olevalla Sosialistisk Venstren SV:n poliitikolla Arvinn Gadgililla on Suomeen liittyviä lapsuusmuistoja.
– Kävin usein Suomessa. Liha oli siellä halvempaa kuin Norjassa. Sitä sai tuoda rajan yli enemmän, jos autossa oli paljon matkustajia. Siksi ostosmatkalle otettiin mukaan naapurienkin lapsia. Meitä kutsuttiin lihalapsiksi, Gadgil muistelee.
Maaseudun mielestä valta on keskittynyt liikaa Osloon.
Puolueet hermostuneita
Norjassa järjestetään parlamenttivaalit ensi maanantaina, syyskuun yhdentenätoista päivänä. Reilu viikko ennen vaaleja yli miljoona ihmistä ei ollut päättänyt ketä äänestää. Norjassa on hieman yli viisi miljoonaa asukasta.
– Tunnelma on hermostunut kaikissa puolueissa. Vaalit eivät ole olleet yhtä jännittävät pitkään aikaan, Gadgil selittää.
Norjaa hallitsee Erna Solbergin johtama konservatiivipuolue Høyre. Sen hallituskumppani on oikeistopopulistinen Fremskrittspartiet. Niitä tukee kristillisdemokraatit ja Venstre, joka nimestään huolimatta on liberaalipuolue. Tärkein oppositiopuolue on työväenpuolue.
– Sen kannatus on pudonnut viime viikkoina kuin kivi, kertoo Gadgil.
Hän uskoo kuitenkin vasemmistolla olevan hyvät mahdollisuudet muodostaa hallitus. Viime aikoinahan on nähty muuallakin, ettei gallupeihin voi luottaa.
– On muitakin epävarmoja asioita kuin äänestäjien valinnat, hän kertoo.
Norjassa on neljän prosentin äänikynnys, ja sen takia nykyhallituksen tukipuolueet ovat vaarassa pudota eduskunnasta. SV:lle gallupit ennustavat 5,5 prosentin kannatusta.
Keskustapuolueen suosion kaksinkertaistuminen on Gadgilin mielestä kuin pieni maanjäristys.
– Maaseudun mielestä valta on keskittynyt liikaa Osloon. Lisäksi keskustapuolueen linja on muuttunut nationalistiseksi, ja se on saanut kannattajia Fremskrittspartielta, hän selittää.
Vielä ei tiedetä kenen kanssa keskusta olisi valmis tekemään yhteistyötä. Yhteistyökuviot saattavat muutenkin muuttua koali-tioiden sisällä.
Norjan rasismia liioitellaan
Vaikka siirtolaisvastaisen Fremskrittspartien kannatus on 15 prosenttia, media antaa Gadgillin mielestä liian synkän kuvan rasismista.
– Norjalaiset ovat merenkulkijoita. Meillä on pitkä perinne vieraiden kulttuurien kohtaamisesta, useimmat ihmiset ovat avarakatseisia ja suvaitsevaisia.
Öljytulojen ja hyvän taloustilanteen ansiosta työttömiä on vain vähän maahanmuuttajienkin keskuudessa. Suurimmat ryhmät ovat ruotsalaiset, puolalaiset ja pakistanilaiset, ja ne ovat integroituneet hyvin norjalaiseen yhteiskuntaan.
Kurdipoliitikko Norjassa vasemmalla
Iranista Norjaan muuttanut kurdi Arif Bawecani yhtyy tähän näkemykseen:
– Norjassa asuvat kurdit ovat aktiivisia politiikassa ja toimivat monissa puolueissa.
Hän itse on istunut Oslon kaupunginvaltuustossa SV:n edustajana. Kurdistanin tilanne on kuitenkin tällä hetkellä niin vaativa, että hän keskittyy siihen, eikä toi-mi Norjan politiikassa.
Bawecani kannattaa Norjassa vasemmistoa, mutta Kurdistanissa konservatiiveja. Hän ei näe siinä mitään ristiriitaa.
– Lähi-idän kommunistit eivät ymmärrä kurdeja. Sen sijaan Norjan SV on tehnyt paljon meidän hyväksemme, hän perustelee.
– Maahanmuuttajataustaustaisten opiskelijoiden osuus yliopistoissa on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä, kun katsotaan tilastoja arvostetuista ammateista, kuten lääkäreistä, juristeista ja insinööreistä, kertoo Gadgil.
Hän uskoo tällä olevan tulevaisuudessa suuri merkitys Norjan kehitykseen.
Silti koulutuksen kehittäminen on yksi SV:n tärkeimmistä vaaliteemoista.
– Haluamme, että läksyt tehdään koulussa eikä kotona, ja oppilaat saavat siihen ohjausta. Se tukisi maahanmuuttajalapsia, joiden vanhemmat eivät osaa norjaa eivätkä siksi pysty neuvomaan lapsiaan kuten kantanorjalaiset vanhemmat, Gadgil selittää.
uutiskirje 
