Kalatalouden hävikkiä suitsitaan Sambiassa

Kalankäsittelyn puutteet ja niistä johtuva suuri hävikki ovat keskeinen syy laittomaan ja liikakalastukseen Sambiassa. Tuotantoketjun kohentaminen ja naisten aseman parantaminen alalla ovat pienentäneet hävikkiä.

Sambesijoen varrella maan länsiosissa kalastus on monelle sekä tärkein tulonlähde että elämäntapa.

Laiton ja sääntelemätön pyynti uhkaa kuitenkin elinkeinon kestävyyttä, YK:n ruokajärjestö FAO varoittaa.

– Kyse on tiedonpuutteesta. Moni kalastaja kokee, että liikapyynti on paras keino korvata tuotantoketjussa tapahtuva hävikki, Mongun kaupungissa toimiva kalakauppias Hadon Sichali sanoo.

Hän puhuu myös ketjureaktiosta: kauppias voi ajatella, että toimituskatkot pitää kompensoida hänelle suuremmalla määrällä halvempaa kalaa. Se pakottaa kalastajan lisäämään pyyntiä yli lain sallimien rajojen.

Pyyntikieltoa ei noudateta

Sambiassa on voimassa pyyntikielto kalojen kutuaikaan joulu-maaliskuussa, mutta sen noudattaminen on aina ollut vaihtelevaa. Ilmastonmuutokseen yhdistetty kalakantojen hupeneminen on viime vuosina vain kiihdyttänyt laitonta pyyntiä.

Kanadan ja Australian tukema Cultiaf-tutkimushanke kalankäsittelyn ja markkinoinnin kohentamiseksi Sambiassa ja sen naapurimaissa on parantanut tilannetta ja naisten asemaa alalla. FAOn mukaan Sambian kalanpyynnistä elantonsa saavista noin viidennes on naisia. Jalostusvaiheessa naisten osuus on vielä suurempi.

– Hävikkiä tapahtui Sambiassa kalantuotantoketjun kaikissa vaiheissa, hankkeen johtaviin tutkijoihin kuuluva Alexander Shula Kefi sanoo.

Pyynnissä hävikki jäi pariin prosenttiin ja kaupassa kolmeen, mutta kalankäsittelyssä se nousi 7,4 prosenttiin. Se sai sai tutkijat kiinnittämään huomiota myös tasa-arvokysymyksiin kalataloudessa, Kefi jatkaa.

Tasa-arvoa ja vaurautta

– Hanke auttoi muuttamaan miesten asenteita, Senangan alueella toimiva kalakauppias Joyce Nag’umbili, 36, kertoo.

– Nyt useimmat kohtelevat meitä tasaveroisina työtovereina. Jotkut jopa pyytävät neuvoja naisilta.

Nag’umbililla on huollettavanaan kahden oman lapsen ohella kahdeksan orpoa, ja hän joutui elämään kädestä suuhun ennen Cultiaf-hanketta. Uudet kalankäsittelymenetelmät ovat auttaneet vähentämään hävikkiä ja kasvattamaan tuottoa.

– Hankkeen alkaessa pääomani oli 20 euroa, mutta se on muutamassa vuodessa 40-kertaistunut. Olen pystynyt ostamaan kaksi tonttia ja satojen eurojen edestä rakennusmateriaaleja, hän iloitsee.

Kalankäsittelyn uudet menetelmät – entistä paremmat savustusuunit, suolaus, jään käyttö kuljetuksessa ja kasvihuonekuivaus – auttavat vähentämään hävikkiä tuntuvasti.

Lisäksi kalan proteiinipitoisuus säilyy aiempaa korkeampana uudessa savustusmenetelmässä, Sambian yliopiston ravintotieteilijä Nyambe Lisulo Mkandawire kertoo.

Englanninkielinen versio