Luvaton kullantuotanto uhkaa Ghanan kaakaonviljelijöitä

Ghanan kaakaopapuja pidetään maailman parhaina, ja maa on maailman toiseksi suurin kaakaontuottaja ja -viejä. Laadun ja markkina-aseman säilyttäminen on työn takana.

Länsiafrikkalaisen Ghanan 29-miljoonaisesta väestöstä jopa 6 miljoonaa saa elantonsa kaakaosta, joka tuo myös neljänneksen maan vientituloista.

Ghanan valtio säätelee kaakaontuotantoa ja -kauppaa. Tuottajina on noin 800 000 perheviljelmää, ja lapsityövoiman käyttö on herättänyt kielteistä huomiota maailmalla. Valtio on tukenut tiloja ilmaisilla tai edullisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla.

Tukiaispolitiikan vääristymät ovat kuitenkin suututtaneet viljelijöitä, Nana Kwasi Ofori kaakaontuottajien yhdistyksestä kertoo. Poliittisin perustein jaettua tukea kahmivat muutkin kuin viljelijät. Ilmaiseksi saatuja kemikaaleja päätyi myyntiin naapurimaihin, ja kasvitaudit valtasivat kotimaan viljelmiä.

Nykyinen hallitus siirtyi myymään tarvikkeita edullisesti maksuttomuuden sijasta.

Kaakaopuut vaihtuvat kultakenttiin

Ghanan tavoitteena on tuottaa miljoona tonnia kaakaota vuodessa, mihin päästiinkin vuonna 2011. Taustalla oli viljelmien uudistamisohjelma, jossa valtio tuki vanhojen kaakaopuiden kaatamista ja antoi tilalle uudet entistä satoisammat taimet.

Ohjelman loputtua tuotanto on jäänyt noin 800 000 tonniin. Tänä vuonna valtio on luvannut taas jakaa 60 miljoonaa tainta viljelysten uusijoille.

Viime vuosina kaakaoviljelmien suurimmaksi uhkaajaksi on noussut luvaton kullantuotanto, joka levinnyt vauhdilla vuodesta 2012 lähtien.

– Jotkut kyläpäälliköt myyvät maat kullankaivajille ja saattavat pitää rahat itsellään, Ofori sanoo.

Vuokraviljelijä Adwoa Oforiwaa kertoo saaneensa kyläpäälliköltä vajaan sadan euron korvauksen maistaan.

– Kullankaivajat eivät aikaile tuhota viljelmiä. He sanovat toimivansa päällikön tai jopa hallituksen luvalla.

Toiset viljelijät sanovat, ettei ollut muuta neuvoa kuin myydä maat, koska työntekijät siirtyivät kullankaivajiksi.

– Maansa myyjät eivät ymmärrä tekonsa seurauksia: kaakaoviljelmän voi jättää perinnöksi lapsille, mutta käteinen hupenee äkkiä, Ofori valittaa.

Hinnanlaskua kompensoidaan

Ghanan hallitus kamppailee pelastaakseen 1,7 miljoonan hehtaarin kaakaoviljelmät. Armeija on auttanut kullankaivajien pidätyksissä ja heidän välineidensä takavarikoinnissa. Maastoa valvomaan aiotaan hankkia miehittämättömiä lennokkeja.

Kaakaopapujen maailmanmarkkinahinta on romahtanut viime vuoden 2 650 eurosta tonnilta noin 1 600 euroon. Ghana kuitenkin maksaa tuottajille edelleen 1 445 euroa tonnilta. Sen mahdollistaa kymmenen vuotta sitten perustettu tasausrahasto.

Naapurissa sijaitseva maailman kaakaontuotannon ykkönen, Norsunluurannikko, on pudottanut tuottajahinnan noin 1 100 euroon tonnilta.

Kolme neljäsosaa Ghanan kaakaosta viedään edelleen raakapapuina ja loput puolivalmisteina, vaikka jalostetuista tuotteista saisi paremman hinnan. Niiden valmistaminen vaatisi kuitenkin suuria investointeja, Ghanan yliopiston elintarviketutkimuksen professori Emmanuel Afoakwa sanoo.

Myös tullimaksut nousevat esteeksi: esimerkiksi Euroopan unioniin saa tuoda raakapapuja tullitta, mutta maksu kohoaa jalostusasteen myötä jopa 15 prosenttiin.

Englanninkielinen versio