Anarkismin historia -sarjan kakkososa Maa ja vapaus sijoittuu vuosiin 1907–1921. Jakso kertoo seikkaperäisesti, miten nopeita voivat joskus olla muutokset yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.
Kuvaava esimerkki on heti alussa. 1910 paljastettiin näyttävä patsas anarkismin isän Pierre-Joseph Proudhonin muistolle, läsnä tilaisuudessa oli myös Ranskan silloinen presidentti. Ylipäänsä 1900-luvun alun todetaan olleen anarkisteille hyvää aikaa. Se oli hyväksytty osaksi yhteiskuntaa, siitä oli tullut salonkikelpoinen. Pian tapahtui kuitenkin uusi dramaattinen käänne.
Yhdysvalloissa Nicola Saccon ja Bartolomeo Vanzettin teloitukseen 1927 johtanut tapahtumasarja herätti maailmanlaajuista huomiota. Eri puolilla Eurooppaa anarkistit järjestivät itseään otsikoihin näyttävillä ryöstöillä eli käytiin porvarillisen omistamisen kimppuun suoran toiminnan hengessä.
Vastatoimet yhteiskunnan taholta olivat sen mukaisia, kuten Lontoon kuuluisa Sydney Streetin piiritys vuonna 1911. Sen puitteissa kahta kerrostaloon linnoittautunutta latvialaista anarkistia savustettiin ulos satojen poliisien ja sotilaiden voimin sisäministeri Winston Churchillin johdolla.
Jakson kaksi pitempää lukua käsittelevät vuoden 1910 Meksikon vallankumousta sekä lokakuun vallankumousta Venäjällä. Molemmista saadaan napakasti tiivistetty yleiskuva. Se antaa lisävaloa niin syntytaustoihin, rintamalinjoihin kuin vuosia jatkuneisiin verisiin jälkiselvittelyihinkin.
Ennen suurten yhteiskunnallisten vyöryjen käsittelyä liikutaan yksilötasolla. Individualistinen anarkismin suuntaus painotti uuden ihmisen luomista, jotta aidosti vaihtoehtoinen yhteiskuntamalli olisi mahdollinen. Tähän liittyen vaadittiin muun muassa kouluopetuksen perusteellista uudistamista.
Anarkismin historia. Osa 2/3: Maa ja vapaus. Teema Fem tiistaina 22.5. klo 21.00, perjantaina 25.5. klo 13.50. Areena.
[digilehti pvm=20180518]
uutiskirje 
