KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vihreistä kuoriutui hajaannuksen kautta puolue

Ympäristöaktivisti oli kiinnittänyt itsensä polkupyörän lukolla kaivinkoneeseen Koijärvellä vuonna 1979.

Ympäristöaktivisti oli kiinnittänyt itsensä polkupyörän lukolla kaivinkoneeseen Koijärvellä vuonna 1979. Kuva: KU:n arkisto

Kysymykseen siitä, syntyikö Suomen vihreä liike Koijärvellä, on vastattava kyllä ja ei.

Sirpa Puhakka
9.6.2018 11.09
Fediverse-instanssi:

Näin kirjoittaa vihreän liikkeen tietä puolueeksi tutkinut historiantutkija Sari Aalto. Hänen tuore teoksensa Vaihtoehtopuolue osuu kiinnostavaan ajankohtaan, sillä vihreät kärkkyvät historiansa suurinta vaalivoittoa. Gallupien lupaamilla kannatusluvuilla puolue ponnahtaisi yhdeksi niistä puolueista, joita se lähti haastamaan 1980-luvulla.

Tähän on kulunut aikaa nelisen vuosikymmentä.

Julkisuudessa Koijärvi-liike samaistetaan vihreiden puolueen syntyyn. Ympäristöaktivisti Ville Komsi nousi julkisuuteen Koijärvellä. Hän ja Kalle Könkkölä olivat vihreän liikkeen ensimmäiset kansanedustajat.

Koijärven tapahtumista ehti kulua lähes kymmenen vuotta, ennen kuin Vihreä liitto merkittiin värikkäiden vaiheiden jälkeen puoluerekisteriin elokuussa vuonna 1988.

Koijärvi symboloi vahvasti vaihtoehtoliikkeiden ja vaihtoehtoisen elämäntavan etsintää 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Vaihtoehtojen kaipuu yhdistyneenä kekkoslaisuuden hellittämisen kanssa raivasi tietä ensin vihreälle liikkeelle ja sen jälkeen puolueelle.

Aikalaisena Pekka Sauri kuvasi vuotta 1979 jonkinlaisena ”kultaisena aikana”, jolloin puhumisen sijaan tartuttiin toimeen ja kyseenalaistettiin vallitsevaa ajattelua. Jo pian vuosikymmenen vaihduttua vaihtoehtoliikkeessä alkoi olla erilaisia näkemyksiä toimintatavoista.

Ollako liike vai puolue?

Vaihtoehtopuolue-teoksessaan Aalto kuvaa jopa hyvinkin pikkutarkasti vaihtoehtoliikkeiden toimintaa. Tämä on perusteltua, sillä niiden toiminnassa syntyivät verkostot, jotka yhdistivät ihmisiä ja mahdollistivat vihreän liikkeen syntymisen.

Kuten kaikissa liikkeissä, myös vihreissä syntyi alkuinnostuksen ja hurmoksen jälkeen ristiriitoja ja näkemys-eroja. Vaihtoehtoliikkeissä arvosteltiin voimakkaasti valtaa pitävien puolueiden jäykkää ja hierarkkista toimintaa.

Ollako puolue vai liike -kysymys synnytti vaihtoehtoliikettä hajottaneen keskustelun. Pahimmillaan olisi voinut syntyä kolme vihreää puoluetta: elämänsuojelijoiksi itsensä linjanneiden ekologistien puolue kansanedustaja Eero Paloheimon johdolla, laajempaa politiikan agendaa kannattava Vihreä liitto sekä Yrjö Mäkisen ja Eugen Parkatin joukot.

Aalto nostaa helsinkiläisten keskeistä roolia puolueen perustamisessa. Osmo Soininvaara näki jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että vihreistä tulee puolue enemmin tai myöhemmin, kun aika on kypsä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana Pekka Haavisto otti vahvasti kantaa puolueen perustamisen puolesta siinä vaiheessa, kun osa aktiiveista oli tympääntynyt vellontaan liikkeen toimintamuodon ympärillä.

Vihreiden puheenjohtajana Heidi Hautala luotsasi vihreitä puolueeksi liikkeen sisäisessä riitelyssä paloheimolaisten kanssa. Myöhemmin helsinkiläiskeskittymän on vinoiltu olevan pyhä perhe.

Vihreät houkuttivat vasemmalla ja oikealla

Vihreiden sisäinen kamppailu puolueen aatteellisesta linjasta ja toimintatavoista ja jopa suhteesta hallitusyhteistyöhän muistuttaa paljon vasemmistoliiton perustamisprosessia. Myös vasemmistoliittoa perustettaessa käytiin laaja keskustelu liikkeen ja puolueen suhteesta.

Vihreät kyseenalaistivat vasemmisto-oikeisto-ajattelun vanhanaikaisena. Vaihtoehtoliikkeillä oli yhteyksiä keskustaan ja vasemmistoon, ja etenkin puolueiden ns. toisinajattelijoihin.

Vihreät kyseenalaistivat vasemmisto–oikeisto-ajattelun vanhanaikaisena.

Yleinen kriittisyys perinteistä puoluetoimintaa kohtaan kasvatti vihreiden houkutusta.

Vihreiden listoilta oli ehdokkaana myös muissa puolueissa toimineita. Tunnetuin muuttaja lienee taistolaistaustainen Satu Hassi, jolla on merkittävä ura vihreissä. Myös äänestäjiä liikkui muista puolueista vihreiden kannattajiksi.

Vihreiden varsinainen läpimurto puolueeksi tapahtui vuosina 1983–1986. Aallon teoksessa tätä kuvaava osa on kiinnostavaa antia puolueista kiinnostuneelle.

Puoluetoimintaa epäiltiin vihreässä liikkeessä, mutta paine valtakunnallistaa toimintaa, kunnallispolitiikkaan osallistuminen ja valinnat eduskuntaan kypsyttivät kohti puoluetta. Aivan kuten vasemmistoliitto pari vuotta myöhemmin, Vihreä liitto päätti mukauttaa toimintatapojaan liikkeen suuntaan.

Vihreissä tehtiin myös se havainto, että liikkeessä valtaa ja työtä kasautui harvoille, koska ei ollut toimivaa järjestelmää delegoimiseen. Puolueen kannattajat näkivät, että puolueen olisi myös paremmat mahdollisuudet taata laajemmalle joukolle osallistumismahdollisuuksia.

Sari Aalto: Vaihtoehtopuolue. Vihreän liikkeen tie puolueeksi. Into 2018. 485 sivua.

[digilehti pvm=20180608]

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset