KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vihreistä kuoriutui hajaannuksen kautta puolue

Ympäristöaktivisti oli kiinnittänyt itsensä polkupyörän lukolla kaivinkoneeseen Koijärvellä vuonna 1979.

Ympäristöaktivisti oli kiinnittänyt itsensä polkupyörän lukolla kaivinkoneeseen Koijärvellä vuonna 1979. Kuva: KU:n arkisto

Kysymykseen siitä, syntyikö Suomen vihreä liike Koijärvellä, on vastattava kyllä ja ei.

Sirpa Puhakka
9.6.2018 11.09
Fediverse-instanssi:

Näin kirjoittaa vihreän liikkeen tietä puolueeksi tutkinut historiantutkija Sari Aalto. Hänen tuore teoksensa Vaihtoehtopuolue osuu kiinnostavaan ajankohtaan, sillä vihreät kärkkyvät historiansa suurinta vaalivoittoa. Gallupien lupaamilla kannatusluvuilla puolue ponnahtaisi yhdeksi niistä puolueista, joita se lähti haastamaan 1980-luvulla.

Tähän on kulunut aikaa nelisen vuosikymmentä.

Julkisuudessa Koijärvi-liike samaistetaan vihreiden puolueen syntyyn. Ympäristöaktivisti Ville Komsi nousi julkisuuteen Koijärvellä. Hän ja Kalle Könkkölä olivat vihreän liikkeen ensimmäiset kansanedustajat.

Koijärven tapahtumista ehti kulua lähes kymmenen vuotta, ennen kuin Vihreä liitto merkittiin värikkäiden vaiheiden jälkeen puoluerekisteriin elokuussa vuonna 1988.

Koijärvi symboloi vahvasti vaihtoehtoliikkeiden ja vaihtoehtoisen elämäntavan etsintää 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Vaihtoehtojen kaipuu yhdistyneenä kekkoslaisuuden hellittämisen kanssa raivasi tietä ensin vihreälle liikkeelle ja sen jälkeen puolueelle.

Aikalaisena Pekka Sauri kuvasi vuotta 1979 jonkinlaisena ”kultaisena aikana”, jolloin puhumisen sijaan tartuttiin toimeen ja kyseenalaistettiin vallitsevaa ajattelua. Jo pian vuosikymmenen vaihduttua vaihtoehtoliikkeessä alkoi olla erilaisia näkemyksiä toimintatavoista.

Ollako liike vai puolue?

Vaihtoehtopuolue-teoksessaan Aalto kuvaa jopa hyvinkin pikkutarkasti vaihtoehtoliikkeiden toimintaa. Tämä on perusteltua, sillä niiden toiminnassa syntyivät verkostot, jotka yhdistivät ihmisiä ja mahdollistivat vihreän liikkeen syntymisen.

Kuten kaikissa liikkeissä, myös vihreissä syntyi alkuinnostuksen ja hurmoksen jälkeen ristiriitoja ja näkemys-eroja. Vaihtoehtoliikkeissä arvosteltiin voimakkaasti valtaa pitävien puolueiden jäykkää ja hierarkkista toimintaa.

Ollako puolue vai liike -kysymys synnytti vaihtoehtoliikettä hajottaneen keskustelun. Pahimmillaan olisi voinut syntyä kolme vihreää puoluetta: elämänsuojelijoiksi itsensä linjanneiden ekologistien puolue kansanedustaja Eero Paloheimon johdolla, laajempaa politiikan agendaa kannattava Vihreä liitto sekä Yrjö Mäkisen ja Eugen Parkatin joukot.

Aalto nostaa helsinkiläisten keskeistä roolia puolueen perustamisessa. Osmo Soininvaara näki jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että vihreistä tulee puolue enemmin tai myöhemmin, kun aika on kypsä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana Pekka Haavisto otti vahvasti kantaa puolueen perustamisen puolesta siinä vaiheessa, kun osa aktiiveista oli tympääntynyt vellontaan liikkeen toimintamuodon ympärillä.

Vihreiden puheenjohtajana Heidi Hautala luotsasi vihreitä puolueeksi liikkeen sisäisessä riitelyssä paloheimolaisten kanssa. Myöhemmin helsinkiläiskeskittymän on vinoiltu olevan pyhä perhe.

Vihreät houkuttivat vasemmalla ja oikealla

Vihreiden sisäinen kamppailu puolueen aatteellisesta linjasta ja toimintatavoista ja jopa suhteesta hallitusyhteistyöhän muistuttaa paljon vasemmistoliiton perustamisprosessia. Myös vasemmistoliittoa perustettaessa käytiin laaja keskustelu liikkeen ja puolueen suhteesta.

Vihreät kyseenalaistivat vasemmisto-oikeisto-ajattelun vanhanaikaisena. Vaihtoehtoliikkeillä oli yhteyksiä keskustaan ja vasemmistoon, ja etenkin puolueiden ns. toisinajattelijoihin.

Vihreät kyseenalaistivat vasemmisto–oikeisto-ajattelun vanhanaikaisena.

Yleinen kriittisyys perinteistä puoluetoimintaa kohtaan kasvatti vihreiden houkutusta.

Vihreiden listoilta oli ehdokkaana myös muissa puolueissa toimineita. Tunnetuin muuttaja lienee taistolaistaustainen Satu Hassi, jolla on merkittävä ura vihreissä. Myös äänestäjiä liikkui muista puolueista vihreiden kannattajiksi.

Vihreiden varsinainen läpimurto puolueeksi tapahtui vuosina 1983–1986. Aallon teoksessa tätä kuvaava osa on kiinnostavaa antia puolueista kiinnostuneelle.

Puoluetoimintaa epäiltiin vihreässä liikkeessä, mutta paine valtakunnallistaa toimintaa, kunnallispolitiikkaan osallistuminen ja valinnat eduskuntaan kypsyttivät kohti puoluetta. Aivan kuten vasemmistoliitto pari vuotta myöhemmin, Vihreä liitto päätti mukauttaa toimintatapojaan liikkeen suuntaan.

Vihreissä tehtiin myös se havainto, että liikkeessä valtaa ja työtä kasautui harvoille, koska ei ollut toimivaa järjestelmää delegoimiseen. Puolueen kannattajat näkivät, että puolueen olisi myös paremmat mahdollisuudet taata laajemmalle joukolle osallistumismahdollisuuksia.

Sari Aalto: Vaihtoehtopuolue. Vihreän liikkeen tie puolueeksi. Into 2018. 485 sivua.

[digilehti pvm=20180608]

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arttu Tuomisen uusi mestariteos Hydra repii sydämen riekaleiksi

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

Helena Immonen ottaa Pronssiyössä kaiken irti maailmanpolitiikan häiriötilasta

Ylimaallinen mysteeri Jehki on loistavalta tunnelman luojalta Tuire Malmstedtilta tähän asti suurin saavutus

Uusimmat

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

Sandra Hagman, Maija Karhunen, Liban Sheikh, Heta Uhtio ja Pinja Vuorinen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingissä.

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

Uusi kestävän kehityksen raportti tuo enimmäkseen huonoja uutisia.

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

Arttu Tuomisen uusi mestariteos Hydra repii sydämen riekaleiksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raportti: Suomi on siirtynyt uuteen eriarvoisuuden aikaan – hallitus vie köyhimmiltä tonnin ja antaa rikkaimmille kaksi lisää

 
02

Koskela syyttää Orpon hallitusta vedätyksestä: ”Isoimman hinnan maksavat lapset ja lapsiperheet”

 
03

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

 
04

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

 
05

Vasemmistosta tyrmäys Lindénin sote-leikkurille: ”Katin kontit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

23.08.2026

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

22.08.2026

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

22.08.2026

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

22.08.2026

Rohingyat pakenivat sotaa Bangladeshiin – nyt maavyöryt ja tulvat uhkaavat pakolaisleireillä

22.08.2026

Miten pitkän linjan sote-asiantuntija päätyi leikkauksiin? – Vasemmiston Lohikoski hämmästelee demarin leikkausintoa

21.08.2026

Vasemmistosta tyrmäys Lindénin sote-leikkurille: ”Katin kontit”

21.08.2026

A-klinikkasäätiö aloittaa muutosneuvottelut avustusleikkausten vuoksi

20.08.2026

”Globaalin etelän rautanyrkki” BRICS haluaa näyttää yhtenäiseltä, mutta jäsenmaat vetävät eri suuntiin – ”Kyse ei ole aidosti yhtenäisestä solidaarisuusryhmästä”

20.08.2026

Neljä nostoa elokuun kannatusmittauksista – ”Syksyn rytmin asettavat talousennusteet”

19.08.2026

Koskela syyttää Orpon hallitusta vedätyksestä: ”Isoimman hinnan maksavat lapset ja lapsiperheet”

18.08.2026

Espoo teki 110 miljoonan huipputuloksen – silti yt-neuvottelut alkavat

18.08.2026

Raportti: Suomi on siirtynyt uuteen eriarvoisuuden aikaan – hallitus vie köyhimmiltä tonnin ja antaa rikkaimmille kaksi lisää

18.08.2026

Kaleva: Merja Kyllönen ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin

17.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset