Jacques Tatin viimeisen ohjaustyön Paraden (1974) alussa yleisö saapuu sirkukseen. Katsomon puolelta kamera siirtyy kulisseihin, on esiintyjien vuoro.
Maestro itse toimii juontajana ja antaa siinä ohessa näytteitä osaamisestaan. Niistä ensimmäiset liittyvät jalkapalloon ja nyrkkeilyyn. Myöhemmin on vielä kuuluisien tennisbravuurien vuoro.
Näissä ja muutamissa muissa, kerrassaan napakoissa esityksissä yhä sutjakkaassa kunnossa oleva 66-vuotias Tati osoittaa mestarillisuutensa miimikkona. Ennen elokuvauraansa Tati saavutti suosiota lavaesiintyjänä, mikä tässä nähtävien näytteiden perusteella ei ole ihme.
Parade on tehty Ruotsin televisiolle. Se ei ole varsinainen elokuva, vaan puitteiltaan pienimuotoisen sirkusesityksen taltiointi ja myös selkeä kunnianosoitus loistonsa päivät nähneelle taidemuodolle.
Koko esityksen ajan yleisö on aktiivisesti mukana ja katsomosta myös löytyy monia esiintyjiä. Tati on ykkönen, mutta ei valloita tilaa, vaan vetelee lankoja seremoniamestarin roolinsa mukaisesti. Mukana on perinteisistä sirkusesityksistä tuttuja roolihahmoja ja ohjelmanumeroita. Niistä moneen on saatu kekseliästä, näppärää ja viihdyttävää ”pientä ylimääräistä”. Näin jonglöörin temppuilu voi siirtyä hetkessä akrobatian puolelle.
Paradessa kaikuu Tati-filmeistä tuttu rikas äänimaailma paikoin hyvin hauskasti. Toisaalta mukana on monia vähemmän lystikkäitä esityksiä, mutta tylsäksi Parade ei ehdi vierähtää. Väliajan jälkeinen osuus ei vedä vertoja alkupuolen riehakkuudelle, mutta kokonaisuus tuskin on sirkuksen ystäville pettymys.
Parade. Teema Fem to 12.7. klo 21.00. Areena.
uutiskirje 
