Afganistanilainen turvapaikanhakija Fayaz on yhdeksättä päivää nälkälakossa Metsälän säilössä.
– Kuolen mieluummin Suomessa nälkään kuin kidutukseen Afganistanissa, väsynyt Fayaz sanoo muutaman neliön kokoisessa vierashuoneessa, jossa ei ole ikkunoita eikä ilmaa.
Afganistanissa Taleban uhkasi Fayazia ja hänen isäänsä, jotka olivat osallistuneet vaalityöhön kotikaupungissaan, pitkälti Talebanin hallitsemalla alueella. Isä lähetti poikansa pakoon, mutta jäi itse Afganistaniin ja on ollut kolme vuotta kadoksissa.
Epävarmuuden ja pelkojen vuoksi turvapaikanhakijoiden itsemurhayritykset ja masennus ovat lisääntyneet.
Suomen maahanmuuttoviraston mielestä Fayaz ei ollut Talebanin erityisen kiinnostuksen kohde, joten se päätti käännyttää hänet takaisin kotikaupunkiinsa.
Hallinto-oikeuden mukaan paluu kotikaupunkiin ei kuitenkaan ollut turvallista, jolloin Migri päätti, että Fayaz voi asettua Kabuliin, jossa hän ei ole vaaran eikä vainon kohde. Myöhemmin Fayazin uhkaajiin liittyi kaksi sukua ja uskonnollinen imaami Kabulissa.
Talebanin lisäksi Fayaz pelkää nyt siis myös kunniaväkivaltaa.
– Pyydän Suomelta suojelua ja oikeutta, langanlaiha nuorimies sanoo hiljaisella äänellä. Joka päivä hän odottaa hallinto-oikeuden päättävän, pysäyttääkö se käännytyksen.
Epävarmuus voi ajaa itsemurhaan
Odottamista on kestänyt jo kolme vuotta. Juuri epävarmuuden ja pelkojen vuoksi turvapaikanhakijoiden itsemurhayritykset ja masennus ovat lisääntyneet. Maahanmuuttovirasto on tietoinen tilanteesta, sillä se vastaa turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnista vastaanottokeskuksissa ja yksityismajoituspisteissä.
Tarvitsemaansa psykiatrista apua turvapaikanhakijoiden on vaikea saada. Fayazkaan ei ole pyynnöistä huolimatta päässyt säilöstä tapaamaan psykiatria,
Pakokauhun verkko on vain tihentynyt, kun ihmiset eivät tiedä, hakeeko poliisi heidät pakkopalautettaviksi vai odottaako se työperusteisen oleskeluluvan päätöstä. Entä onko rakkaus avioliitossa maahanmuuttoviraston mielestä aitoa vai ei, onko usko aitoa vai ei?
– Vaikuttaa siltä, etteivät ainakaan sisäministeriön alaiset Migri ja poliisi kommunikoi keskenään, sanoo Outi Popp Stop Deportations Finland -kansalaisjärjestöstä.
YK:n alaisten UNHCR ja UNAMA -järjestöjen mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viimeisen puolentoista vuoden mittaan. Vuoden 2018 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Afganistanissa on kuollut 1692 ihmistä ja loukkaantunut 3430.
Amnesty International katsoo, että Kabul on tällä hetkellä Afganistanin turvattomin paikka eikä maahan pidä palauttaa ketään. EU:n alainen EASO sanoo, ettei Afganistan pysty huolehtimaan palaajien turvallisuudesta tai edes peruspalveluista.
uutiskirje 
