Peräti 70 prosenttia suomalaisista pitää kohtuullisena asumisen hintana enintään 30:tä prosenttia nettotuloista. Tämä käy ilmi heinäkuussa julkistetusta rakennusyhtiö Bonavan kyselytutkimuksesta, jonka laatimiseen osallistui myös vuokra-asumista tuntevia järjestöjä kuten Vuokralaiset ry.
Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon he maksavat asumisestaan. Jopa viidennes joutuu käyttämään asumiseen nettotuloistaan 50 prosenttia tai enemmän.
– Varsinkin pienituloisille asuntomarkkinat ovat kohtuuttomat, Vuokralaiset ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski sanoo.
Vuokralaiset muistuttaa siitä, että kyse ei ole yksilön ongelmasta vaan yhteiskunnallisesta kysymyksestä.
– Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus asua lähellä työpaikkojaan ja mielellään maksaa asuminen omalla työllä, ilman että joutuu hakemaan siihen tukia. Ja vielä niin, että rahaa jää muuhunkin kuin perustarpeiden tyydyttämiseen, Lohikoski sanoo.
Läpinäkyvyyttä kaivataan
Ongelmana vuokra-asumisessa Lohikoski pitää muun muassa sitä, että vapaarahoitteisten asuntojen vuokramarkkinoilla ei edellytetä läpinäkyvyyttä samalla lailla kuin ARA-rahoitteisilla vuokramarkkinoilla, joilla puhutaan omakustannusvuokrasta.
– Olisi reilua tietää myös vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, mikä on omistajan saama todellinen tuotto ja mikä olisi kohtuullinen tuotto, Lohikoski sanoo.
Hän ei täysin usko väitteeseen, jonka mukaan säännöstelyn loputtua 1995 vapaarahoitteisilta vuokramarkkinoilta olisi tullut tarjolle lisää kohtuuhintaisempia vuokra-asuntoja.
– Meidän näkökulmastamme näin ei käynyt. Kävi päinvastoin, vuokrataso on noussut kohtuuttomasti. Siksi olisi vakavasti harkittava korotuskattoa lakiin, Lohikoski sanoo.
– Näin vuokralaisilla olisi mahdollisuus ennakoida asumismenojen kustannuksia.
Hän toteaa Suomen vuokramarkkinoiden olevan erityisen vapaat eurooppalaisessa vertailussa.
Kallis alue kasvaa
Vuokra-asuntojen ongelmat koskevat erityisesti pääkaupunkiseutua aina Keski-Uudellemaalle asti, Tampereen seutua ja jossain määrin myös muita kasvukeskuksia.
– Esimerkiksi Uudellamaalla kalliin asumisen alue on laajentunut. On vuokranantajan markkinat. Näin ollen vuokria pystytään nostamaan, Lohikoski toteaa.
Samaan aikaan, kun asumisen hinta on noussut, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on leikannut asumistukia.
Asumistuki kattaa enintään 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista.
– Raja kohtuullisina pidettävistä asumismenoista on paljon alhaisempi kuin todellinen vuokrataso monella paikkakunnalla, ja moni joutuu täydentämään loppuosaa toimeentulotukea hakemalla. Asumistuki riittää aiempaa harvemmalla.
Joka kuudes saa asumistukea
Suomessa joka kuudes kuuluu talouteen, joka saa asumistukea. Kelan maksamien asumistukien piirissä oli 2017 lopussa lähes 863 000 henkilöä, 16 prosenttia väestöstä.
– Tämä koskee erityisesti osaa työttömistä, mutta asumistuen saajia on enemmän kuin työttömiä. Sitä maksetaan myös monille pienipalkkaisille työssäkäyville, Lohikoski korostaa.
Hän pohtii, mitä muuta asumistukeen käytettävillä miljardeilla voisi tehdä.
– Ehkä rakentaa tuntuvasti enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joissa noudatettaisiin omakustannusperiaatetta. Ja jos rajoitettaisiin vuokrankorotuksia lainsäädännöllisillä toimilla, voitaisiinko sitä kautta säästää asumistukimenoja? Lohikoski kysyy.
Asioita voidaan korjata lainsäädäntöä kehittämällä.
Nyt raha menee jopa kansainvälisille sijoittajille.
– Viime vuosina Suomenkin vuokramarkkinoille on tullut paljon kansainvälisiä sijoittajafirmoja. Voi päätellä, että täällä on ilmeisesti suuret tuotot.
Suuri syy hankalaan vuokra-asuntotilanteeseen on se, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei rakenneta riittävästi.
– Toinen syy on se, ettei vuokria säännellä. Jos vuokranantaja päättää korottaa vuokraa kohtuuttomasti, vuokralaisen pitää todistaa oikeudessa, että korotus on kohtuuton. Voisihan se olla niinkin päin, että vuokranantaja joutuu todistamaan, miksi on kohtuullista pitää korkeaa vuokraa, Lohikoski ehdottaa.
– Nyt moni kokee, että korotuksiin on pakko suostua, kun voi joutua kadulle.
Tilannetta voi korjata
Vuokra-asuntotilannetta olisi mahdollista parantaa.
– Asioita voidaan, kuten on ennenkin voitu, korjata lainsäädäntöä kehittämällä. Niin on mahdollista vaikuttaa asuntojen tuotantoon ja rajoittaa korotuksia, Lohikoski sanoo.
– Se on kiinni siitä, millaista politiikkaa äänestäjät haluavat vaaleissa.
Taantumavuosien jälkeen rakentaminen onkin kiihtynyt jonkin verran.
– Mutta kohtuuhintaista rakentamista pitäisi olla paljon enemmän, ja siihen pitäisi panostaa erityisesti Helsingin seudulla, jonne muuttoliike käy.
Bonavan tutkimuksella selvitettiin toukokuussa 2018, millaisia asioita suomalaiset pitävät tärkeinä asuinaluetta ja uutta kotia valittaessa. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Norstat, ja siihen osallistui runsaat tuhat vastaajaa.
uutiskirje 