Työsuojeluviranomaisen harmaan talouden torjuntaan tähtäävät tiedonsaantioikeudet laajenivat runsas vuosi sitten, kun työsuojeluvalvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin. Nyt viranomaiset saavat käyttöönsä salassa pidettävää tietoa. Myös harmaan talouden selvitysyksikön tekemän velvoitteidenhoitoselvityksen (VHS) käyttö valvonnassa mahdollistui.
VHS-palvelusta valvontaviranomainen saa tietoja siitä, onko tarkastettava yritys laiminlyönyt lakisääteisten velvoitteiden kuten verojen, eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen tai tullin perimien maksujen suorituksia tai saanut perusteettomia palautuksia.
Tiedonsaantimahdollisuuksien siirtäminen käytännön tarkastustoimintaan vie aikansa.
– Aikaa on mennyt, kun on opiskeltu, mitä tietoa eri viranomaisilla on, ja harjoiteltu, miten tietoa saadaan, kertoo työsuojelun ylitarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Vielä ei voidakaan tarkkaan sanoa, miten tehokkaasti muutoksilla isketään harmaaseen talouteen. Viitteitä myönteisistä vaikutuksista on tullut viime vuonna tehdystä VHS-pilotista. Vanninen on toiveikas siitä, että uusilla välineillä syntyy tuloksia.
Yhteistyö avainasemassa
– Isoin asia harmaan talouden torjunnassa on se, että viranomaiset tekevät yhteistyötä. Se on viime vuosina mennyt eteenpäin isoin harppauksin, Vanninen sanoo.
Vaikka tiedonsaantioikeudet lainsäädännöllisesti ovat kunnossa, voi tiedon saaminen tai massatiedon analysoiminen olla vielä käytännössä vaikeaa.
– Tämä on ehkä vähän yllättänytkin. Ongelmia aiheutuu siitä, että eri viranomaisilla on erilaisia sähköisiä järjestelmiä, Vanninen sanoo.
Käynnissä onkin monenlaisia tietohankkeita, joilla viranomaisyhteistyötä ja sähköisiä järjestelmiä kehitetään.
– Mutta aika hyvin tämä jo toimii, ja harmaan talouden yksikön kanssa on saatu rakennettua se rajapinta, jota kautta tieto järjestelmästä toiseen kulkee.
Keväällä käynnistyneessä tietohankkeessa vaihdetaan kokemuksia ja yritetään löytää vielä lisää viranomaistietoja, joista olisi hyötyä valvonnassa.
– Jos esimerkiksi jollain yrityksellä on verot maksamatta, niin pyrimme kartoittamaan tiedonsaantioikeuksilla, kuka tilaa työtä verovelkaiselta yritykseltä, ja onko siinä yrityksessä hoidettu tilaajavastuun mukaiset selvitykset, Vanninen kertoo.
Valvonnan kohdentaminen helpottuu
Tilaajavastuulain mukaan tilaajan pitää selvittää alihankkijan taustat ja julkisten velvoitteiden hoito. Valvontaa yritetään kohdistaa niihin yrityksiin, jotka käyttävät ulkopuolista työvoimaa eivätkä ole selvityksiä mahdollisesti hankkineet. Uusilla työkaluilla nämä yritykset löydetään aiempaa helpommin.
Erityisen paljon valvonnan kohdentamisessa on Vannisen mukaan auttanut verohallinto, josta tilaajavastuuvalvontaan on esimerkiksi rakennusalalla saatu henkilö- ja urakkatietoja. Vertailutieto auttaa viranomaista myös työnantajan antamien tietojen oikeellisuuden arvioinnissa.
Vertailutietoa kiittelee myös ulkomaalaisvalvonnan tiimipäällikkö, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Aiemmin yritimme jutella työntekijöiden kanssa saadaksemme paremman kuvan siitä, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu. Mutta ilman vertailutietoa jouduimme usein luottamaan siihen, mitä työnantaja kertoo. Nyt voimme katsoa vaikkapa yrityksen maksamat palkat verohallinnosta, Rajamäki sanoo.
Tulorekisterit ”kova juttu”
Ensi vuoden alusta porrastetusti käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri, jonne työnantajan tulee ilmoittaa maksetut palkat, antaa tarkastajille reaaliajassa olevan työkalun. Sieltä tarkastaja voi mobiililaitteellaan katsoa jo työpaikkakäynnillä ollessaan, onko työntekijälle maksettu ja paljonko.
Tulorekisteristä hyötyy ennen kaikkea ulkomaalais- ja työsuhdevalvonta, jonne rekisteri saadaan vuoden 2020 alussa. Rajamäki uskoo sen auttavan paljon heidän työtään.
Tulorekisterit ovat Rajamäen mukaan ”kova juttu” myös lähetettyjen työntekijöiden kohdalla: jatkossa voidaan hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä.
– Virossahan on jo vastaavanlainen rekisteri käytössä. Voimmekin jatkossa heti varmistaa Viron kansallisesta tulorekisteristä, löytyykö henkilö sen työnantajan palkkalistoilta, joka tarkastajalle Suomessa työpaikkakäynnillä ilmoitetaan, hän kertoo.
Pilotti vahvisti hyödyt
Viime vuonna toteutetussa VHS-pilotissa tehtiin yhteensä 66 ulkomaalaisvalvonnan ja tilaajavastuuvalvonnan tarkastusta, joissa hyödynnettiin velvoitteidenhoitoselvityksiä. Pilotti vahvisti Vannisen mukaan sen, että varsinkin tilaajavastuuvalvonta hyötyy VHS-tiedoista.
– Erityisen hyödyllisiä ne ovat tarkastettavan sopimuskumppanin työnantaja-aseman selvittämisessä. Pystymme jo ennen tarkastusta varmistamaan alihankintasopimuksista ja verottajan tiedoista, että yrityksessä on maksettuja palkkoja, jolloin sopimuskumppanina toimiva yritys on siis työnantajan asemassa ja jolloin tilaajavastuulakia todennäköisesti sovelletaan, Vanninen sanoo.
Tilaajavastuutarkastajat eivät siis enää ole vain tarkastuskohteen itsensä antamien tietojen varassa.
Ristiriitainen tieto
Viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta on paljon hyötyä myös silloin, kun tarkastuskohteen ja viranomaistiedon välillä on ristiriita. Kun esimerkiksi tarkastaja on työpaikalla käydessään nähnyt työntekijöitä, mutta viranomaisten tiedoista ei työntekijöitä löydy.
– Harmaan talouden torjunnassa isoin juttu on mielestäni juuri se, että pystymme välittämään muille viranomaisille tietoa, jota saamme kentältä. Nämä tiedot kiinnostavat tosi paljon esimerkiksi verottajaa ja Eläketurvakeskusta ja Tapaturmavakuutuskeskusta. Jos havaitsemme jotain ristiriitaista, niin välitämme signaalin eteenpäin, Vanninen sanoo.
Viranomaisten yhteistyö on mennyt eteenpäin isoin harppauksin.
Tilaajavastuuvalvonnan haasteet piilevät urakoiden ketjutuksissa. Tarkastuskäynneillä katsotaan toki pääurakoisijan ketju tarkkaan, eli kuka tilaa keneltäkin. Ketju pyritään Vannisen mukaan menemään loppuun asti.
– Ongelmia aiheuttaa se, että ketjua yritetään peitellä kaikin mahdollisin keinoin.
Ketjussa voi Vannisen mukaan olla työntekijöitä väärillä henkilötunnisteilla ja todellisuudessa palkanmaksajakin voi olla joku muu kuin henkilötunnisteessa näkyvä.
Lisää tarkastajia
Tilaajavastuuvalvonnassa on tänä vuonna tarkoitus tehdä 1 800 tarkastuskäyntiä. Määrät ovat hienoisessa laskussa. Viime vuonna luku oli 1 900 ja vuonna 2016 se oli 1 970.
– Jos tarkastukset on kohdennettu hyvin, niistä seuraa hallinnollisia toimia, ja ne taas vaikuttavat tarkastusten kokonaismäärään jatkossa, selvittää Vanninen.
Tilaajavastuuvalvonta, joka hoidetaan Ételä-Suomen AVIsta valtakunnallisesti, sai edellisen hallituksen aikaan lisämäärärahaa uusien tarkastajien palkkaamiseen. Heitä on nyt koko maassa yhteensä 31. Se on Vannisen mielestä riittävä määrä.
Liian vähän tarkastajia hänen mielestään sen sijaan on ulkomaalaisvalvonnassa, jossa tarkastajien enemmistö toimii Helsingissä, vaikka tarkastettavaa riittäisi muuallakin maassa.
Laiminlyöntimaksua korotettu useasti
Kun uudet tiedonsaantimahdollisuudet toimivat täysillä, valvonta tehostuu melkoisesti. Tulosta siis syntynee. Mutta entä seuraamukset määräysten rikkojille? Tilaajavastuulaissa on laiminlyöntimaksu tietyillä perusteilla, mutta Vanninen toivoisi vielä muita parannuksia tilaajavastuulakiin.
– Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä määrätään vuosittain useita kymmeniä laiminlyöntimaksuja eri tilaajille, mutta tilaajavastuulaissa on edelleen lainsäädännöllisiä porsaanreikiä, jotka vaikeuttavat lain tehokasta valvontaa, hän sanoo.
Laiminlyöntimaksun tasoa tilaajavastuuvalvonnassa on korotettu useasti lain voimaantulon jälkeen. Sopimuskohtainen maksu on nyt 2 000–20 000 euron suuruinen.
– Tilaajilta tarkastetaan tarkastuksella yleensä 5–8 sopimuskumppania. Laiminlyöntimaksu voi siis tulla kaikista kumppaneista. Summa voi siis olla isokin, Vanninen sanoo.
Korotettu laiminlyöntimaksu 20 000–65 000 euroa puolestaan määrätään, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan henkilön tai yrityksen kanssa tai sopimuksen sellaisen yrityksen kanssa, joka ei aio noudattaa lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Yleensä tällä tarkoitetaan alihintaista sopimusta.
Nyt myös ulkomaalaisvalvonnassa voidaan määrätä laiminlyöntimaksu työntekijöiden lähettämisestä säädetyn lain perusteella. Toistaiseksi maksuja ei vielä ole juurikaan määrätty, mutta Vanninen uskoo, että kun niitä aletaan hiljalleen määrätä enemmän, niin myös valvonta tehostuu huomattavasti.
Tuntimäärät ja tulorekisteri olisi kova sana
Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan raportti vuodelta 2017 kertoo monenlaisista puutteista ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksessa ravintola-alalla, rakennusalalla ja siivouksessa. Usein ulkomaalaiselta työntekijältä puuttuu esimerkiksi työnteko-oikeus ja jopa myös oleskeluoikeus.
Ulkomaalaisten työntekijöiden tekemistä työtunneista valvontaviranomaisten on raportin mukaan vaikea päästä selvyyteen, koska moni tarkastuksen kohteena ollut työnantaja ei ole tehnyt työaikalain mukaista kirjanpitoa työtunneista.
Varsinkin rakennusalalla työskentelevillä lähetetyillä työntekijöillä on puutteita palkkauksessa.
Rakennusalalla ulkomaalaisvalvonnan apuna ovat myös työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto ovat aktiivisesti ajaneet yhteistyössä erityislainsäädäntöä, jota kautta valvontaviranomaisetkin ovat saaneet lisää työkaluja omaan tehtäväänsä. Ja tuloksiakin on syntynyt, varsinkin isoilla työmailla.
Mutta kehittämistarpeita riittää, varsinkin ulkomaalais- ja työsuhdevalvonnassa.
SRV:n koko maan työntekijöitä edustavalla pääluottamusmies Aleksi Auerilla on kehitysehdotus rakennusalalla työmaille tehtäviin viranomaistarkastuksiin. Tuntimääräiset kulunvalvontatiedot pitäisi hänen mielestään saada osaksi verottajaraportointia.
– Tuntimääräiset tiedot yhdistettynä lähitulevaisuudessa käyttöön otettavaan tulorekisteriin parantaisivat merkittävästi työntekijöiden edunvalvontaa sekä myös harmaan talouden torjuntaa rakennusalalla, hän sanoo.
Juttua korjattu klo 13.55. Aleksi Auer on SRV:n työntekijöiden pääluottamusmies, ei työsuojeluvaltuutettu kuten kuvatekstissä erheellisesti väitettiin.
uutiskirje 
