Avioliitto alamäessä muuallakin Euroopassa

Avioliittojen suosio on edelleen laskusuunnassa. Kymmenessä vuodessa Suomessa avioliittojen määrä on laskenut noin 14 prosenttia. Myös muualla Euroopan unionin alueella avioliittoja solmitaan yhä harvemmin.

Tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliiton Väestöntutkimuskeskuksesta toteaa, että suomalaiset ovat parisuhteessa yhtä aktiivisesti kuin ennenkin, mutta parisuhteen muotoja on useampia. Avioliiton ja avoliiton lisäksi voidaan elää erillissuhteessa, jossa osapuolet asuvat eri osoitteissa.

Kontulan mukaan 1970-luvulle asti uskottiin, että kumppanit omistavat toisensa ja siksi parisuhteet olivat pääsääntöisesti avioliittoja. Omistus-näkemyksen väistyttyä avoliitot ovat yleistyneet.

– Naisista on tullut taloudellisesti itsenäisempiä, joten heidän ei tarvitse olla huolissaan pärjäämisestään mahdollisessa erossa. Avioliitto on tunnesuhde: se joko toimii tai ei, Kontula selventää.

Au-lapsia ja yh-äitejä

Ennen avioliitolla luotiin taloudellista turvaa ja sosiaalista hyväksyntää naiselle ja liittoon syntyville lapsille. Ilman papin aamenta yhdessä asuvia kutsuttiin paheksuvasti susipareiksi.

Vielä 1950-luvulla avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ja hänen äitinsä leimautuivat. Puhuttiin au-lapsista ja yh- (yksinhuoltaja-)äideistä.

Nykyään leimaamisesta on päästy ja lapsia syntyy yhä enemmän avioliiton ulkopuolella.

Perinteet kantavat

Kontula arvioi naimisiinmenon olevan ennen kaikkea tärkeä perinne. Avioliitolla ja häillä halutaan juhlistaa elämän käännekohtaa tai sinetöidä pitkään jatkunut yhteiselämä.

Maaliskuusta 2017 alkaen myös nais- ja miesparit ovat voineet avioitua. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 solmittiin runsaat 26 500 avioliittoa, joista 554 oli samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

– Avioituminen ja ensimmäisen lapsen hankinta ajoittuvat lähelle toisiaan, Kontula kertoo.

Lasten hankinta ja ensimmäisen avioliiton solmiminen ovat siirtyneet jatkuvasti myöhemmäksi. Viime vuonna ensimmäisen kerran naimisiin menneiden naisten keski-ikä oli 31,7 ja miesten 33,9 vuotta. Toisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 44,6 ja miesten keski-ikä 47,5 vuotta.

Liitto on yksityisasia

Nykyään parisuhteen muoto on yksityisasia.

– Ihmiset ajattelevat, että jos sovimme yhteen ja rakastamme toisiamme, mihin avioliittoa tarvitaan, Kontula selventää.

Hänen mukaansa kehitys johtuu kansalaisten irtautumisesta auktoriteeteista ja kirkosta.

– Pohjoismaat ovat maallistuneempia kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maat. Roomalaiskatolisissa maissa avioliitto on arvostetumpi ja välttämättömämpi. Kristillinen tausta heijastuu siellä enemmän kuin meillä.

Juttuun korjattu 16.8. klo 11.30 Avioliittojen määrä on laskenut 14 prosenttia (ei 10 prosenttia) ja 26 000 ( ei 26 500) paria meni naimisiin vuonna 2017